Tämä Veera Lehtismäen kirjoitus ”Ajatustyön kasvu ja ärsyketulva nostavat mielen vahvistamisen työnantajan työelämätaidoksi” julkaistaan osana Talentchainin Nuori mieli -aiheista teemaa, jossa käsittelemme näkökulmia ja työkaluja nuoren mielen hyvinvointiin. Pidämme seuraavan Nuori mieli – tapahtuman 2.4.2020 aiheesta Mielen hyvinvointi osaksi yrityskulttuuria Teams-etätapahtumana.

Päivän ohjelmaan ja ilmoittautumiseen tästä.

Ajatustyön kasvu ja ärsyketulva nostavat mielen vahvistamisen työnantajan työelämätaidoksi

Nyky-yhteiskunnassa ajatustyön määrä kasvaa samaa vauhtia, kun yksinkertaiset suorittavat työt saadaan automatisoitua. Vielä muutama vuosikymmen sitten aivot narikkaan -työ oli normaalia arkea monen kohdalla. Työntekijä keskittyi itse vain omaan rajattuun tehtäväänsä ja joku muu ajatteli sitten enemmän kokonaisuutta. Jos mielen kanssa oli haasteita, eivät ne välttämättä tulleet kovin selkeästi esille työsuorituksessa, eikä niiden pinnalle nostamista koettu välttämättä muutenkaan niin tärkeäksi asiaksi.

Aloin miettimään itse omaa 20 vuoden takaista lukioaikaani ja siellä psykologian opiskelua. Muistan, kuinka aihe tuntui itsestäni tosi kiehtovalta, mutta samalla hyvin vieraalta alueelta. Jotenkin mielen asiat tuntuivat olevan siihen aikaan aika irrallinen ja mystinen osa koko muuta elämää. Urheilussakin mieli ja keho olivat kaukana toisistaan, vaikka tosiasiassa mieli vaikutti silloinkin etenkin kilpaurheilutasolla vähintään yhtä paljon kuin keho lopputuloksiin. Koripallojoukkueellemme pidettiin muutaman kerran rentoutumis- ja mielikuvaharjoittelua. Se herätti meissä tytöissä silloin enemmän naureskelua kuin sitä, että siitä voisi olla merkittävää hyötyä pelaamisessa. Nykypäivänä tilanne taitaa onneksi olla jo toinen, koska ainakin huippu-urheilussa mielestä kuulee puhuttavan paljon enemmän.

Mieli nousee tärkeimmäksi työvälineeksi

Yhteiskuntamme ja arkemme on muuttunut paljon lyhyessä ajassa. Suorittava työ ei ole kokonaan hävinnyt, mutta niihinkin töihin alkaa liittyä yhä enemmän vuorovaikutusta ja odotusta ratkaista itsenäisesti eteen tulevia asioita. Ihmisten mieli alkaa olla joka puolella se tärkein työväline. Samaan aikaan mielen asiat korostuvat muutenkin ihmisten elämässä, kun mieleen kohdistuu yhä suurempi määrä ulkoista ärsykettä. Maailma on auki muutaman painalluksen päässä älylaitteilla, ja digiajan myötä olemme muiden tavoitettavissa jatkuvasti, ellemme itse aktiivisesti rajoita sitä.

Mielen vahvistaminen korostuu nuoremmilla sukupolvilla

Etenkin nuorille tämä ärsyketulva on somen ja muutenkin älylaitteiden myötä vielä paljon suurempi kuin vanhemmille ikäpolville. Nuoret ovat kasvaneet siihen, että älypuhelin täyttää kaikki tyhjät hetket. He ovat kasvaneet myös somepalveluiden omanlaiseen vertailukulttuuriin ja se vie paljon energiaa. Tätä aihetta on tutkittu kattavasti kirjassa iGen: Why Today’s Super-Connected Kids Are Growing Up Less Rebellious, More Tolerant, Less Happy–and Completely Unprepared for Adulthood–and What That Means for the Rest of Us (Twenge 2017).

Toisaalta nuoret myös haluavat nostaa mielekkään työn itse vahvemmin esille. Harvemman suusta kuulee enää meillä Soldemillakaan sitä, että haluan työn, jossa ei tarvitse ajatella. Työltä odotetaan merkityksellisyyden kokemusta.

Mielessä piilee hyödyntämättömiä voimavaroja

Vaikka mieleen liittyvät haasteet ovat välillä aika raskaita yritysten, yhteiskunnan ja yksilön kannalta, näen siinä kuitenkin paljon hyvää, että ihmisten mieli alkaa olla elämässä enemmän keskiössä. Uskon, että oman mielen ja kehon vahva yhteys on hyvin perustavanlaatuinen asia hyvässä elämässä. Mitä herkemmin ihminen huomaa kehon viestejä siitä, että mieli käy vaikkapa ylikierroksilla, sitä paremmin hän pystyy korjaamaan tilannetta, eikä kuormitustilanteet pääse etenemään liian pitkälle.

Aivoaalloilla on taipumus synkronoitua keskenään, kun ihmiset ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa.

Meillä on varmasti paljon hyödyntämätöntä voimavaraa omassa mielessämme, kun tutustumme siihen paremmin. Ja mitä paremmin ihmisten mielet synkkaantuvat myös keskenään, sitä paremmin meillä menee niin yritysten kuin yksilöidenkin kannalta. Ihmisten aivojen keskinäistä synkronoitumista työelämässä tutkitaan Suomessakin juuri nyt Helsingin Yliopiston HUMEX-projektissa, jota johtaa Katri Saarikivi. Aivoaalloilla on taipumus synkronoitua keskenään, kun ihmiset ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa. Mielemme vaikuttavat siis vahvasti toisiinsa.

Teollinen aikakausi paloitteli elämän osa-alueet lokeroihin, mutta olemme nyt palaamassa siihen ymmärrykseen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Etenkin ihmisten mieli. Emme voi enää ajatella yrityksissäkään, että lokeroidaan työntekijöiden mielen asiat HR-henkilön työpöydälle ja muut keskittyvät sitten varsinaiseen bisnekseen. Tuotannon, markkinoinnin, myynnin, IT:n talouden ja ihan kaikkien osastojen on havaittava tämä. On ymmärrettävä, että ihmisten mieli on aidosti yrityksen tärkein työväline. Heikosti voivalla mielellä ei saada aikaan hyvää työn laatua, tehokkuutta, tai tuottavaa yhteistyötä, oli titteli tai CV mikä hyvänsä.

Mieltä vahvistetaan niin pehmeillä kuin kovillakin asioilla

Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on yhtä paljon kovia kuin pehmeitä asioita. Se ei siis ole pelkästään empatiasta, tunteidenhallinta- tai vuorovaikutustaidoista puhumista, vaan se on myös mm. strategiatyötä ja mielen hyvinvoinnin mittaamista. Uskon , että yksi syy siihen, miksi mielen asioiden merkitys nousee niin hitaasti yrityksissä prioriteettilistalla, on juuri se, että ne kategorisoidaan vielä liian mustavalkoisesti juuri pehmeiksi asioiksi ja sellaisiksi kehitetään, mikäli ylimääräistä aikaa riittää -asioiksi.

Silloin kun talousjohtaja alkaa tosissaan kiinnostua siitä, miten psyykkisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot saadaan laskuun, ollaan oikealla polulla. Kun tuotannosta vastaava ihminen alkaa miettiä, miten ihmiset keksisivät parempia ja nopeampia ratkaisuja eteen tuleviin tilanteisiin, ollaan silloinkin hyvällä suunnalla. Ja kun joku muu johtaja miettii, miten ihmiset osaisivat kehittää yhdessä entistä sulavammin yrityksen asioita, viestii sekin siitä, että mielen vahvistamisen merkitys alkaa nousta. Mitä paremmin yrityksissä pystytään vahvistamaan niin kollektiivisesti kuin yksilötasolla mielen vahvistumista, sitä vahvempi menestystekijä siitä saadaan. Mielen joustavuus, kestävyys ja innovatiivisuus ovat niin vahvoja menestymisen avaimia, että niihin kannattaa panostaa niin pehmeiden kuin kovienkin syiden vuoksi.

Tee mielestä neutraali asia

Turha salamyhkäisyys tai tabuajattelu hälvenee, kun mieltä lähestytään neutraalisti monelta kantilta. Ainakin itselleni tuo neutraalius tulee esimerkiksi sitä kautta, että omaan jonkinlaisen perusymmärryksen mielen toiminnasta – samoin kun se aikaisemmin on ollut fyysisestä hyvinvoinnista. Silloin mielen asiat nähdään kuuluvan ihan kaikkien normaaliin elämään ja arkeen, eikä esimerkiksi vain niiden elämään, joilla on ollut selkeästi mieleen liittyviä sairauksia.

Oman mielen aktiivinen kehittäminen vahvistaa myös neutraalia asennoitumista. Kun löytyy halua tutustua paremmin omaan mieleensä, ja näkee, että omassa mielessä löytyy aina kehitettävää, voi samalla levittää huomaamatta tätä uteliasta lähestymistä ympärilleenkin.

Kirjoittaja
Veera Lehtismäki
Toimitusjohtaja Soldem
Intohimoinen ihmismielen tutkija.
Johtamisessa kulkee vahvasti ajatus: Yhteistyötaidot ovat avain yksilöiden ja yritysten menestykseen!

P.s. Tutustu myös edelliseen Nuori mieli -kirjoitukseemme. Helmikuun Vieraskynänä meillä oli Sitomo Oy:n ja erityisvoimia.fi:n Riikka Seppälä: Riittämättömyyden uuvuttamat – 2020 työelämää nuoren naisen silmin.