HUBS: Dialogi – tulevaisuuden työelämätaidot
Tämä blogiteksti Dialogi – tulevaisuuden työelämätaidot julkaistaan osana Talentchainin ja HUBSin yhteistyökurssia Tulevaisuuden työelämätaidot. Blogitekstin on kirjoittanut Sara Kari. Tutustu muihin Talentchainin blogin työelämätaitoja käsitteleviin julkaisuihin:
Dialogi – tulevaisuuden työelämätaidot
Mitä on dialogi?
Dialogilla tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön välistä keskustelua. Sana dialogi juontuu kreikan kielen sanoista dia ja logos. Logos tarkoittaa sanan merkitystä (sanan sisältöä tai ajatusta), ja dia tarkoittaa kautta tai lävitse. Siten dia-logos tarkoittaa merkityksen tai ymmärryksen virtausta keskustelijoiden lävitse. (Holm ym. 2018.)
Dialogin onnistumisen kannalta tiettyjen ehtojen täytyy täyttyä. Osallistujien on oltava keskustelussa tasa-arvoisia eli kumpikaan ei saa ajatella oman näkökulmansa olevan tärkeämpi kuin toisen. (Holm ym. 2018.) Tällainen ajattelu ohjaa keskustelua poispäin tasavertaisesta dialogista, jossa molemmat osapuolet pitävät toisen ajatuksia yhtä tärkeinä. Dialogi rakentuu läsnäololle, jossa toista kuunnellaan sekä yritetään ymmärtää aktiivisesti. Jos kuulija ei ymmärrä mitä toinen sanoo, on hyvä esittää kysymyksiä ymmärtääkseen paremmin. Dialogissa tarkoituksena on myöskin tiedostaa ja tarkastaa omat taustaoletukset, sillä jos keskustelijat ajavat omia intressejään, ei dialogi ole mahdollista. Dialogi edellyttää keskustelijoiden välistä luottamusta. Keskustelijoiden on luotettava toisiinsa ihmisinä ja siinä, että toisella osapuolella on jotain arvokasta antaa. Tällainen luottamus tekee kuuntelemisesta helpompaa. (Holm ym. 2018.)
Yleisesti ottaen dialogissa olisi hyvä olla läsnä ja tietoisesti kuunnella toista sekä tutkailla omia olettamuksia ja tarpeen tullen muuttaa omaa ajatustapaa, jos se on jollain lailla puolueellinen, puolustava tai välinpitämätön kuulemaan mitä toisella on sanottavana.
Dialoginen johtaminen työelämässä
’’Dialogi on paradoksi. Yhtäältä tiedämme jo nyt, miten
dialogia käydään, mutta toisaalta siinä on vielä paljon
opittavaa.’’ (Isaacs 2001)
Työelämän käydessä yhä stressaavammaksi, hektisemmäksi sekä tuloskeskeisemmäksi, olisi hyvä pysähtyä miettimään työelämässä tapahtuvien ihmiskohtaamisten tärkeyttä. Ei ole yhdentekevää, miten työntekijät kohtaavat toisensa. Aidon ja tietoisen kohtaamisen tärkeys korostuu etenkin siinä, kun johtaja kohtaa muita työntekijöitä. Johtajan vastuu on usein suuri ja työntekijöitä on vaikea kohdata yksilöinä niin, että on täysin läsnä tilanteessa. Tämä saattaa johtua kiireestä, stressistä tai välinpitämättömyydestä. Jos työntekijälle jää johtajan kanssa tapahtuneesta kohtaamisesta sellainen olo, että häntä ei ole kuunneltu, kärsii tästä loppujen lopuksi koko työyhteisö. Tämän takia dialogisen johtamisen käytänteitä ja periaatteita olisikin hyvä ottaa käyttöön kaikenlaisissa työyhteisöissä.
Dialogi ei synny itsestään eikä keskustelu ole automaattisesti dialogia. Näin ollen keskusteluun osallistuvien täytyy olla tietoisia dialogin perusteista ja harjoittaa näitä käytännössä. Dialogissa olisi hyvä muistaa, että vaikka tilanne tuntuisi tutulta ja turvalliselta se on silti täysin ainutlaatuinen niin tilanteena kuin keskustelunakin. Keskustelun jokainen käänne luo uusia polkuja, joita pitkin keskustelun on mahdollista jatkua. Tärkeää onnistuneen dialogiin osallistumisen kannalta onkin improvisoinnin taito. (Gergen & Hersted, 2015.) Työyhteisön jäseniltä ja erityisesti johtajilta vaaditaankin siis astumista laatikon ulkopuolelle.
Johtaminen on tärkeä luovuuteen ja innovatiivisuuteen vaikuttava tekijä (Syvänen ym. 2015). Johtajilla on suuri vastuu työntekijöiden ohjaamisessa, heidän voimavarojen ymmärtämisessä ja niiden hyödyntämisessä. Hyvään johtajuuteen kuuluu itsen kehittäminen ja tulevaisuudessa toivottavasti useampi johtaja tutustuukin dialogisen johtamisen käytäntöihin ja alkaa soveltamaan näitä työssään. Vaikutukset ovat myönteiset muun muassa kestävään työelämään ja kilpailukykyyn. (Syvänen ym. 2015.) Luovuuteen vaalimiseen Syvänen ym. kannustavat mm. arvostavan, huomioivan ja kannustavan ilmapiirin luomisella, rohkaisemalla toisia ideoiden esille tuonnissa, luovuutta edistävien ideointi- ja työskentelymenetelmien hyödyntämisellä sekä olemalla toisten tukena vaikeissa tilanteissa.
Tulevaisuuden työelämä näyttää toivottavasti hyvin erilaiselta kuin tällä hetkellä. Mielestäni nyt, etätyöskentelyn tuoksinassa, meillä kaikilla olisi hyvä reflektoida omia mahdollisuuksiamme kehittyä työntekijöinä, johtajina, opiskelijoina ja yleisesti yksilöinä. Jokainen meistä hyötyy, jos alamme kuuntelemaan toisiamme aktiivisemmin ja myötätuntoisemmin, niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin.
Tästä linkistä pääset Ylen sivuille testaamaan millainen keskustelija olet.
Tutustu myös dialogiposteriin!
Sara Kari
——————————————————————————————————————
Lähteet
http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0120-53072014000100014&lng=en&tlng=en
Piha, K. Dialogi. 2012. Alma Talent.
Syvänen, S. Tikkamäki, K. Loppela, K. Tappura, S. Kasvio, A. Toikko, T. Dialoginen johtaminen : avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen. 2015. Tampere University Press. Tampereen yliopisto. Tampere.