HUBS: Tulevaisuuden työelämätaidot – Muuttuvassa työelämässä jaksaminen tulevaisuudessa

29 syyskuun, 2020

Tämä blogiteksti Työelämän murros – Automaatio julkaistaan osana Talentchainin ja HUBSin yhteistyökurssia Tulevaisuuden työelämätaidot. Blogitekstin on kirjoittanut Henriikka Kivimäki. Tutustu muihin Talentchainin blogin työelämätaitoja käsitteleviin julkaisuihin:

Tulevaisuuden työelämätaidot – Muuttuvassa työelämässä jaksaminen tulevaisuudessa

Työnkuvat muuttuvat, pirstaloituvat ja monipuolistuvat. Yhtäkkiä työ jossa olet aloittanut, onkin jotain aivan muuta. Työntekijöiltä vaaditaan kokoajan enemmän joustavuutta, muuntautumiskykyä ja elinikäisen oppimisen taitoa. Työelämässä uupuminen on kokoajan enemmän pinnalla oleva asia. On hyvä, että uupumisesta keskustellaan ja siihen puututaan entistä matalammalla kynnyksellä. Uupumus ja väsymys saavat alkunsa usein pitkittyneestä stressistä. Duunitorin artikkelissa työhyvinvoinnin asiantuntijan Mervi Lammisen mukaan on tärkeää tunnistaa stressiä aiheuttavat tekijät ajoissa. Mitä aiemmin apua hakee ja saa, sitä nopeammin toipuminen saadaan käyntiin. On tärkeää tiedostaa, että myös mukavassa ja palkitsevassa työssä voi uupua.

Luovuus ja sosiaalinen kanssakäyminen tulevat korostumaan tulevaisuuden työelämässä.

Helsingin yliopiston Tulevaisuuden työelämä-teoksen mukaan mm. luovuus ja sosiaalinen kanssakäyminen tulevat korostumaan tulevaisuuden työelämässä. Aiemmin työtehtävät, jotka ovat olleet manuaalisia tai fyysisiä, vaativat tulevaisuudessa kykyä luovaan ongelmanratkaisuun, tarkkaavaisuuteen, havainnointiin, omaan kriittiseen ajatteluun ja lisäksi vielä sosiaalisia taitoja. Työntekijä- ja organisaatiotasolla vaaditaan siispä jatkuvaa osaamisen kehittämistä muutoksessa. Tietotaidon ajantasaisena pitäminen tuottaa yritykselle kuluja, mutta myös tuo paljon takaisin tuottavuuden muodossa. Lisäksi työntekijät, jotka kokevat olevansa päteviä työtehtävässään, voivat paremmin, ovat tuottavampia ja sitoutuneempia. Joskus jatkuva muutos ja uusien asioiden opettelu voi altistaa väsymykselle ja stressille.

Eri ihmisillä stressin saa aikaan erilaiset asiat. Jokainen kokee työn kuormittavuuden eri tavalla. Tyypillisiä stressille ja väsymykselle altistavia tekijöitä on mm. liian suuri työn määrä käytettävissä olevaan aikaan nähden, pitkään jatkunut epävarmuus työssä, jatkuvat muutokset, huono työilmapiiri, palautteen ja kannustuksen puute, epäjohdonmukainen esimiestyö ja epäselvät tavoitteet työssä. Etenevä työelämän murros tuo mukanaan jatkuvaa uusien asioiden opiskelua, mahdollista irtisanomisen uhkaa tai toisiin työtehtäviin siirron mahdollisuutta. Työn tahti voi kiristyä ja säästöjä etsitään kokoajan. Esimiehellä on suuri rooli muuttuvassa työelämässä. Muutosjohtamisen tärkeys korostuukin nykypäivänä. Satakunnan kansan mielipidekirjoituksessa Teija Österberg sanoo osuvasti työuupumuksen olevan ”uusi normaali”. Monien työpaikkojen lopettamiset, kuten nyt tuoreimpana isosti otsikoissa ollut Kaipolan UPM-tehdas, sekä irtisanomisen uhka on etenkin viime aikoina ollut paljon pinnalla. Tulevaisuuden epävarmat näkyvät monella alalla huolettavat monissa perheissä.

Kokoajan tärkeämmäksi ominaisuudeksi tulee oman jaksamisen tunnistaminen. Omaan hyvinvointiin panostaminen on todella tärkeää. Hyvinvointi koostuu jokaiselle ihmisille erilaisista asioista ja onkin subjektiivinen kokemus. Tulevaisuudessa korostuvat entisestään myös oman ajan- ja stressinhallinta, itsensä johtaminen ja oman työn suunnittelu niin, että se ei kuormita liikaa.

Automaation ja digitalisaation seurauksena etätyö on yleistynyt sen useiden positiivisten ominaisuuksien (mm.vihreät arvot) vuoksi. Monet työt eivät enää ole niin paikkaan sidottuja. Palavereja voidaan pitää erilaisten sovellusten avulla ja työkoneella on tarvittavat ohjelmat työtehtävien hoitamiseksi paikkaa määrittelemättä. Etätyö lisääntyi yhtäkkiä moninkertaisesti koronakriisin vuoksi maalis-huhtikuussa 2020. Etätöitä jatketaan edelleen ja monissa työyhteisöissä suositukset etätyöhön on edelleen voimassa vuodenvaihteeseen tai tilanteen helpottamiseen saakka. Mitä itsenäisemmin töitä tehdään, sitä enemmän itsensä johtamisentaidot korostuvat. Etätyössä haasteita voi tulla heille, ketkä eivät omaa riittävää itsensä johtamisentaitoa ja riittäviä ajanhallinnan keinoja. Sama pätee yhtälailla muutenkin normaalissa työelämässä.

Vapaa-ajan ja työajan raja hämärtyy helposti, kun työtä voi tehdä itselleen mieluisana ajankohtana. Tällöin on vaara, että työtä tekee kokoajan pitkin päivää, eikä työstä palautuminen pääse missään vaiheessa alkamaan kunnolla. Omien työtapojen arvioiminen ja työn haasteiden tunnistaminen on todella tärkeässä roolissa työntekijän jaksamisen kannalta. Jos työtä tehdään fyysisesti erillään esimiehestä ja muista tiimin jäsenistä, oman jaksamisen arviointi on pitkälti omalla kontolla. Oman toiminnan ohjaaminen on tulevaisuudessa yksi tärkeimpiä työelämätaitoja, kun työnkuvat muuttuvat ja monipuolistuvat.

Henriikka Kivimäki

——————————————————————————————————————

Luitko jo Henriikan toisen Y-Kampus-tekstin työelämätaidoista?