”Meistä tulee ehkä joskus työtön mutta ei taidoton” – Työelämätaidot nyt ja tulevaisuudessa

Tämä Laura Vainion kirjoitus ”’Meistä tulee ehkä joskus työtön mutta ei taidoton’ – Työelämätaidot nyt ja tulevaisuudessa” julkaistaan osana Talentchainin Työelämätaidot-teemaa, jossa käsittelemme teesejä 2020-luvun työelämätaidoista. Laura Vainio toimii Talentchain-verkoston projektipäällikkönä tavoitteenaan edistää nuorten parempaa työelämää.

Lauran päivän vinkki työnhakuun ja työelämätaitojen kartoittamiseen kuuluu: ”Kun oppilas on valmis, opettaja ilmaantuu.

————————————————————————————————————— 

Tutuistuitko jo?

————————————————————————————————————— 

”Meistä tulee ehkä joskus työtön mutta ei taidoton” – Työelämätaidot nyt ja tulevaisuudessa

Otsikoin kirjoitukseni Perttu Pölösen sitaatilla hänen Yle Aamu -haastattelustaan. Henkilöidymme usein vahvasti omaan työhömme. Kuka minä olen? ei ole sama kysymys kuin Mitä teen työkseni?. Yhtä lailla työni loppu ei ole minun loppuni.

Kuka minä olen? ei ole sama kysymys kuin Mitä teen työkseni?

Pertussa hieno piirre on hänen rentoutensa. Me kaduntallaajat otamme usein tällaiset työllistymisaiheet liian vakavasti ja liian henkilökohtaisesti. Mikä on MINUN KOHTALONI? Mikä on MINUN INTOHIMONI? Mitä enemmän asiaa pohtii, ei sillä ole aidosti mitään väliä. Jos kuitenkin haluat suuntaa työelämätaitoihin, kokosin tähän muutamasta lähteestä ajatuksia.

Osaamiseni nyt

Jos haluat purjehtia tyynesti kohti tulevaisuuden työelämätaitojen satamaa, pyri ensiksi tunnistamaan omasta osaamisestasi universaaleja vahvuuksia ja taitoja. Niitä taitoja voit hyödyntää nykyisessä työssäsi tai muualla elämässäsi nyt mutta myös tulevaisuuden ponnistuksissasi. Perttu Pölönen käyttää esimerkiksi termejä kirkastaja, välittäjä, innostaja ja yhdistäjä kuvaamaan työstä toiseen monistettavia taitoja. Oletko jotain näistä vai jotain ihan muuta?

Toinen lähtökohta on tutkia listauksia työelämätaidoista. Studentwork listasi paperissaan kattavasti erilaisia taitoja, joista top 5 tärkeimmiksi äänestettiin:

  1. Sopeutumiskyky
  2. Kommunikointikyky
  3. Yhteistyökyky
  4. Ongelmanratkaisukyky
  5. Oppimishalu.

Aika universaaleja taitoja, eikö totta? Voisi kuvitella että tällaisilla taidoilla purjehtii työelämässä suhteellisen sulavasti, eivätkä isotkaan mullistukset keikuta venettä kumoon. Osalle taidot tulevat luonnostaan ja suurimmalle osalle reflektoivan harjoittelun kautta. Kuka tahansa pystyy joka tapauksessa kehittämään edellä listattuja taitoja, jos kokee ne tarpeellisiksi. Voit lisäksi tutustua koko listaukseen, jos etsit vielä sopivampia taitoja sanoitettavaksi. Opettele pääasiassa sellaisia taitoja, jotka koet itse hyödyllisiksi. Näin säilyt motivoituneena.

Pehmeät vs. kovat taidot

Tee pesäero universaalien taitojesi ja ammattiosaamiseen liittyvien taitojesi välillä. Universaaleja taitoja voidaan kutsua myös pehmeiksi taidoiksi ja ammattiin liittyviä koviksi. Pehmeät taidot soljuvat helpommin eri työtehtävien välissä urapolullasi – toki molempia taitoja kannattaa kehittää. Tekemällä eron eri taitojen välillä hahmotat omaa ”tarinaasi” eli polkuasi paremmin, etkä ole enää pelkkä ”tilasto” (sovitettu Pölösen haastattelusta).

Studentwork 2020: Nuoret osaajat työelämässä - Soft skills 2021.
Nuoret osaajat työelämässä – Soft skills 2021.

Miksi tutustua itseen kunnolla?

Moni meistä elää kuvitelmien sekä ulkoisten mielikuvien ja mielipiteiden valossa, mitä luulemme olevamme. Keräämme itsestämme oletuksia ja tarinoita matkamme varrelta, mutta osa niistä on vääristyneitä. Kuten Perttu Pölönenkin haastattelussaan nosti esimerkin, hän tapaa ostaa kirjoja, joista luulee olevansa kiinnostunut. Jostain kumman syystä ne kirjat tulevat harvoin luetuksi. Todellinen ja usein kivuliaskin itseen tutustuminen kuitenkin kannattaa.

Kaikki paine työnhausta ja työelämäpoluista katoaa siinä vaiheessa, kun tunnet itsesi kunnolla. Silloin tiedät, mistä asioista sekä millaisista työtehtävistä ja -yhteisöistä motivoidut. Voit asettaa tavoitteeksesi suurin piirtein näitä teemoja palvelevan paikan tai homman löytämisen. Samaan aikaan umpimähkäisestä hakemusten joka tuuttiin sylkemisestä tulee kohderyhmätyöskentelyä: Jaksat ottaa selvää hakemistasi potentiaalisista työnantajayrityksistä, koska olet niistä aidosti kiinnostunut.

Olet luonut työnhausta kysynnän ja tarpeen markkinat.

 

Kirjoittaja
Laura Vainio
Projektipäällikkö Soldem
Ja paljon muuta!

Laura Vainio Soldem Talentchain projektipäällikkö

 

 

 

 

 

 

 

 

————————————————————————————————————— 

P.s. Tutustuitko jo?

—————————————————————————————————————