Nuorten taloustaidot puhuttavat ja koulumaailma on hienosti herännyt miettimään miten taitojen kehittämistä voisi edesauttaa. Taloustaidot ovat olleet myös meillä Soldemilla kasvavassa roolissa jo vuosia, kun teemme päätöksiä mihin asioihin keskitymme valmennuksessa ja viestinnässä. Soldemilla on noin 200 työntekijää, joista 70% kuuluu nuorempaan sukupolveen eli alle 30-vuotaisiin. Nuoremmat sukupolvet ovat vaikuttaneet kulttuuriimme monessa suhteessa erittäin positiivisesti. Taloustaidoissa nuoremmat jäävät silti keskimääriin jälkeen vanhempiin sukupolviin nähden. Meillä tämä on tarkoittanut sitä, että yhä useammalla uudella nuorella työntekijällä raha-asiat ovat pahasti sekaisin töihin tullessaan. Luottotiedot ovat ehkä menneet, pikavippilainoja on rästissä useammalle taholle ja normaalit arjen asiat aiheuttavat haasteita, koska rahaa ei löydy esimerkiksi bussimatkaan, jotta pääsisi töihin. Aika usein on itse tullut hämmästeltyä, että missä vaiheessa asiat ovat ehtineet lipsua tällaiseen kierteeseen, kun ikää ei välttämättä ole vielä paljon mittarissa.

Positiivista tilanteessa on ainakin meillä ollut se, että nuoremmille työntekijöille talousongelmat eivät ole tabu aihe ja niistä jutellaankin usein hyvin avoimesti. Toki voi miettiä, koetaanko se nykyään jopa liian normaalina aiheena… Avoin keskusteluyhteys on auttanut meitä siinä, että olemme pystyneet reagoimaan asiaan yrityksen taholta ja miettimään miten voimme auttaa asiassa. On myös yrityksen etu, että rahaongelmat eivät rasita työntekijän mieltä, vaan työpäivän aikana pystytään keskittymään työntekoon. Soldemilla ainakin pari asiaa nousee keskiöön, kun mietitään miten työelämä voi opettaa nuorille taloustaitoja:

1. Kuunnellaan aidosti ja autetaan rohkeasti

Kun esimies tunnistaa, että työntekoon vaikuttavat nyt muut asiat kuin itse työ, on syytä ottaa muu elämä keskusteluun. Jos vaikuttaa, että taustalla painavat rahaongelmat, niistä voi rohkeasti kysyä. Sen jälkeen täytyy olla aito kiinnostus kuunnella tuomitsematta, millainen rahatilanne on. Kun tiedetään tilanne, esimies voi antaa rohkeasti myös omia vinkkejä tilanteeseen. Kun toinen ihminen luo vähän uskoa, että tämä solmu saadaan kyllä setvittyä, niin sekin jo helpottaa ja yksinkertaisen suunnitelman noudattaminen alkaa tuoda kontrollin tunnetta. Nuoren tilannetta siis helpottaa pelkästään jo se, että joku on kuuntelemassa ja auttamassa häntä eteenpäin tilanteestaan. Ammattiavun puitteissa voidaan nuori ohjata oikeille tahoille: velkaneuvontaan, työterveyspsykologille, sosiaalityöntekijälle, Tampereen Kaupungin Ohjaamoon jne. Tärkeintä on, ettei nuoren tarvitsisi selvitä yksin tilanteestaan.

2. Viestitään yrityksen talousluvuista avoimesti ja jatkuvasti

Olemme viestineet nyt kahden vuoden ajan joka kuukausi koko henkilöstölle avoimesti yrityksen senhetkisen liikevaihto- ja käyttökatetilanteen. Näiden kahden tunnusluvun jatkuva läpikäynti avaa ymmärrystä siitä, mistä raha tulee ja mihin sitä menee yrityksessä. Pikkuhiljaa alkaa aueta näkymä siitä, mikä on oman työpanoksen merkitys koko talon lukuihin. Ymmärrys ei useinkaan synny hetkessä, jos tunnusluvut ovat alkuun tuntemattomia. Uskomme, että vähitellen niiden trendi alkaa jäädä ihmisten mieleen ja he alkavat kysellä miksi kulut olivat nyt suuremmat tai miksi käteen jäikin nyt enemmän. Aika harvalla nuorella on esimerkiksi käsitystä siitä, miten oma sairauspoissaolopäivä vaikuttaa yrityksen talouslukuihin. Silloin kun ollaan kipeitä, täytyy sairastaa kotona, mutta se ei ole ok, että kotiin jäädään silloin kun ei vaan huvita. Saikkupäivien vaikutusta on pitänyt ja pitää edelleen käydä vahvasti kustannusten kautta läpi – ainakin meillä se on auttanut, että ihmiset ymmärtävät kuinka paljon koko yritys häviää yhdestä turhasta saikkupäivästä tai paljonko se vaikuttaa tiimin kokonaistulokseen ja sen myötä tiimikavereihin, jos joku on pois vain motivaation puutteen vuoksi.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että taloustaitoja kannattaa avata myös yrityksissä ja siihen kannattaa satsata kärsivällisesti aikaa. Osalla nuorista taloustaidot ovat erinomaisesti hanskassa. On kuitenkin paljon sellaisia nuoria, jotka ovat muilta taidoiltaan ja asenteeltaan oikein hyviä työntekijöitä, mutta talousasioiden sotkut ovat vaarassa sekoittaa muutakin elämää. Taloustaitojen valmennus ja niistä viestintä hyödyttää yritystä siten, että nuoret kykenevät keskittymään kevyemmin mielin työntekoon. Esimiehet, jotka valmennusta ja viestintää tekevät, kokevat myös suurempaa merkitystä työstään, kun voivat vaikuttaa joskus aika paljonkin nuoren elämään.

Veera Lehtismäki
Toimitusjohtaja
Soldem