Tämä Veera Lehtismäen kirjoitus ”Nuoret näyttävät suuntaa, miten mielen hyvinvointi nostetaan yrityksen voimavaraksi” julkaistaan osana Talentchainin Nuori mieli -aiheista teemaa, jossa käsittelemme näkökulmia ja työkaluja nuoren mielen hyvinvointiin. Pidämme seuraavan Nuori mieli -tapahtuman 8.10.2020 aiheesta Nuoren mielen voima: Miten tunnistamme ja hyödynnämme nuorten osaamisen erityispiirteet työpaikoilla? online yhteistyössä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden kanssa.

• Päivän ohjelmaan ja ilmoittautumiseen tästä.
• Ajatustyön kasvu ja ärsyketulva nostavat mielen vahvistamisen työnantajan työelämätaidoksi
• 2.4.2020 Nuori mieli: Mielen hyvinvointi osaksi yrityskulttuuria

Nuoret näyttävät suuntaa, miten mielen hyvinvointi nostetaan yrityksen voimavaraksi

Nuorten mielen hyvinvoinnissa on valtavasti potentiaalia yritysten menestymiselle tulevaisuudessa. Pitkä työkokemukseni myynnin monitoimitalo Soldemilla on saanut minut vakuuttuneeksi tästä asiasta. Meillä työskentelee 250 ihmistä, joista suurin osa on 20-30 -vuotiaita. Ison potentiaalin lisäksi nuorten mielen hyvinvointi on yksi suurimpia uhkia niin yrityksille kuin yhteiskunnalle, mikäli ummistamme silmämme synkiltä faktoilta.

Ison potentiaalin lisäksi nuorten mielen hyvinvointi on yksi suurimpia uhkia niin yrityksille kuin yhteiskunnalle, mikäli ummistamme silmämme synkiltä faktoilta.

Mielenterveyden ongelmat olivat vuonna 2019 yleisin syy 20–29-vuotiaiden sairauspoissaoloille. Vuonna 2017 mielenterveysongelmat ja käyttäytymishäiriöt aiheuttivat 72 prosenttia alle 35-vuotiaille myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä. Noin 20% suomalaista nuorista kärsii erilaisista mielenterveysongelmista. Tällä hetkellä lastenpsykiatrian erikoissairaanhoito ei kykene vastaamaan kasvaneeseen hoidon tarpeeseen. (Sitra, 2019)

Tilanne on siis jo valmiiksi surkea ja suunta näyttää olevan vielä nykytilannettakin heikompi. Taysin nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja Riittakerttu Kaltiala twiittasi hiljattain (26.8.2020), että viidessä vuodessa nuorisopsykiatrista akuuttiosastohoitoa tarvinneiden nuorten määrä Pirkanmaalla on lisääntynyt 70%.

Huonosti voivalla mielellä ei tehdä hyvää työtä. Ainakaan hyvää ajatusta vaativaa työtä. Ja ajatustyö on juuri se alue, jolle suuri osa ihmisten tekemästä työstä tulee keskittymään. Ajatustyön kasvu haastaa myös vanhempien ikäluokkien työntekijät tutustumaan omaan mieleensä paremmin. Juuri tässä oman mielen tutkimisessa ja sieltä uuden potentiaalin löytämisessä nuoret ovat mielestäni loistava suunnannäyttäjä.

Mielen toiminta on monelle iäkkäämmälle ihmisille vielä tabu aihe. Edistyksellisimmät yritykset ovat alkaneet nostaa aihetta jo esille viestinnässään, mutta monessa organisaatiossa mielen haasteista puhuminen on vielä hyvin arka aihe. Se voi olla sitä myös ylimmälle johdolle, varsinkin jos keski-ikä johdossa on korkeampi. Nuori sukupolvi on kuitenkin tottunut puhumaan mielen toiminnasta jo paljon vapautuneemmin. Olen itsekin aika ajoin hämmästynyt oman yrityksemme arjessa siitä, miten avoimesti nuoremmat työntekijät kertovat myös minulle vaikkapa ahdistuneisuuden kokemuksistaan. Nuoret työntekijät uskaltavat paljon rohkeammin tuoda niin omia kuin koko tiimin tunnelmia esille, ilman pelkoa vaikkapa siitä, että se vaikuttaisi jotenkin työsuhteeseen. Tällaisessa toiminnassa piilee paljon mahdollisuuksia yrityksen menestymisen kannalta:

• Ketterä ja innovatiivinen yritys syntyy siitä, että sen työntekijöiden mielet toimivat ketterästi ja innovatiivisesti. Nuorten avoin ja neutraali suhtautuminen mielen toimintaan on hyvä rohkaisija ja moottori kaikenikäisten ihmisten uteliaisuudelle tutkia ja kehittää omaa mieltä. Meillä kaikilla on paljon käyttämätöntä potentiaalia omassa mielessä. Myös yleinen mielen hyvinvointi on arvokas kehityssuunta kaikenikäisille ihmisille.
• Mitä aikaisemmassa vaiheessa työntekoa hiertävät tunnepuolen asiat nousevat yrityksissä kunnolla esille, sitä nopeammin niihin pystytään puuttumaan ja asioita kehittämään. Nuoremmat työntekijät ovat usein heitä, ketkä uskaltavat tuoda rohkeammin vaikeitakin asioita esille, sen sijaan että tällaisia tilanteita kasattaisiin maton alle. Tällainen avoin kulttuuri on myös tärkeä tasaisen tuloksen mahdollistaja yrityksen näkökulmasta.

Vanhemmat työntekijät pystyvät vastavuoroisesti tukemaan nuoria esimerkiksi siinä, että mielen kestävyys vahvistuisi ja normaalit elämään kuuluvat vastoinkäymiset eivät paisuisi liian isoiksi solmuiksi. Kun yrityksen yleinen asenne mielen hyvinvointia kohtaan on avoin ja kannustava, eri ikäisten ja eri taustaisten ihmisten vahvuudet saadaan hyvin tukemaan kaikkien mielen kokonaisvaltaista hyvinvoinnin kasvua.

Kirjoittaja
Veera Lehtismäki
Toimitusjohtaja Soldem
Intohimoinen ihmismielen tutkija.
Johtamisessa kulkee vahvasti ajatus: Yhteistyötaidot ovat avain yksilöiden ja yritysten menestykseen!

P.s. Tutustu myös aiempaan Nuori mieli -kirjoitukseemme. Helmikuun Vieraskynänä meillä oli Sitomo Oy:n ja erityisvoimia.fi:n Riikka Seppälä: Riittämättömyyden uuvuttamat – 2020 työelämää nuoren naisen silmin. Riikka on yksi 8.10. järjestettävän Nuori mieli -tapahtuman puhujista otsikolla Psykologinen turvallisuus organisaation kilpailukykytekijänä.

Tutustu 8.10. järjestettävään Nuori mieli -tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan >> täältä.