NUORTEN TYÖELÄMÄTAIDOT
Syy-seuraussuhteet kirkkaiksi nuorille
Valmiiksi epätasapainoisen elämän yhdistäminen työarkeen voi olla nuorelle todella raskasta. Henkinen hyvinvointi työelämässä edellyttää sitä, että osaa pitää itsestään huolta myös työajan ulkopuolella. Mitä paremmin nuori hahmottaa työelämän perusteita jo ennen töiden aloittamista, sitä kevyemmällä ja selkeämmällä mielellä hän pystyy sopeutumaan siihen. Työelämään valmistautuminen pitäisikin aloittaa jo koulumaailmassa. Yrityksissä ollaan pulassa, jos perustaitojen opettaminen kaatuu kokonaan yritysten harteille. Perustaidoilla tarkoitetaan esimerkiksi hyvän arkirytmin hallitsemista. On ymmärrettävä oma vastuu nukkumisesta, ravinnosta ja yleisesti oman hyvinvoinnin peruspilareista. Muuten on mahdoton saada ajatuksia kirkkaaksi työpaikalla.
Työpaikan pelisääntöjen noudattamisen kriittisyys olisi hyvä hahmottaa myös etukäteen ainakin jollain tasolla. Esimerkiksi: Miksi työpaikalla on työvuorot ja miksi niitä pitää noudattaa? Olisi hyödyllistä edesauttaa nuoria hahmottamaan yritysten toimintaa kokonaisuutena paremmin jo ennen työelämää, jotta nuoret ymmärtäisivät paremmin mikä vaikutus yksittäisillä asioilla on isossa kuvassa. Yksilökeskeinen aikakautemme on korostanut liiaksikin sitä, että mietitään aina ensin mitä itse haluaa, ja vasta sitten sitä, miten yhteisö toimii reilusti kaikkien kannalta.
Panosta perehdytykseen. Kirkasta missä joustetaan ja missä ei.
Hyvä alkuperehdytys uusille työntekijöille on tärkeä tekijä, jolla voidaan tukea nuorten jaksamista ja työelämätaitojen vahvistumista. Työnantajan kannattaa panostaa siihen, että yrityksen pelisäännöt ja muut toimintamallit viestitään selkeästi uusille työntekijöille. On hyvä avata konkreettisilla esimerkeillä, että mitä tässä yrityksessä odotetaan työntekijältä ja mitä taas työntekijä voi odottaa työnantajalta. Samoin on hyvä avata käytännön esimerkkien kautta, mitä tässä yrityksessä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Vaikka nuoret odottavat yrityksiltä yhä enemmän joustavuutta eri asioissa, työnantajan kannattaa alussa kuitenkin kertoa rohkeasti ja suoraan, että missä asioissa voidaan joustaa ja missä taas ei. Monissa yrityksissä on huomattu, että ne nuoret, jotka kaipaavat kaikista eniten joustavuutta ja etenkin lyhyempiä tuntimääriä itselleen, olivat usein niitä, joilla oli eniten henkisen puolen sairauspoissaoloja. Työaikojen liika joustavuus ei välttämättä ole aina paras ratkaisu myöskään nuoren kannalta. Samaan aikaan yrityksissä on kuitenkin huomattu, että jonkinlaista joustavuutta varsinkin työaikoihin on pakko lisätä yrityksissä, koska se on noussut niin merkittäväksi asiaksi nuorten odotuksissa yritystä kohtaan.
Ymmärrys liiketalouden perusteista
Liiketalouden perusteiden ymmärtäminen on myös yksi hyvä kokonaisuuden hahmottamista edistävä asia. Kun nuori ymmärtää perusperiaatteet siitä, mistä raha yritykseen tulee ja mihin sitä kuluu, hän hahmottaa paremmin myös oman tärkeän roolinsa kokonaisuudessa. Vaikuttaa siltä, että nuoret hahmottavat yrityksen talouteen ja myös omaan taloudenhallintaansa liittyviä asioita yhä heikommin. Siksi esimerkiksi palkanmaksuperiaatteita käydään yhä enemmän nuorten kanssa läpi työpaikoilla. Yritysten vastuu liiketoiminnan avaamisessa on siinä, että rahasta ja luvuista uskalletaan yksinkertaisesti puhua avoimesti ja läpinäkyvästi. Tämä pätee myös sairastumisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Yrityksissä on oltava taitoa avata sairastumisista aiheutuvat kulut niin, että työntekijät tietävät mitä sairastuminen maksaa, mutta samalla niin, että sairastamisesta koettu häpeä saadaan kitkettyä pois ihmisten mielistä.
Keinoja kasvattaa ymmärrystä liiketaloudesta:
- Yritysten ja työterveystalojen yhteistä valmennusta lukio- ja ammattikouluihin
- Liiketalouden perustermien systemaattista valmennussta yrityksissä. Esimerkiksi pelkästään liikevaihdon ja käyttökatteen termien syvempi ymmärtäminen mahdollistaa ja hyvien syy-seuraus -suhteiden hahmottamisen arjessa.
- Oma taloudenhallinta: säästämiseen, sijoittamiseen ja pidemmän tähtäimen talouden hallintaan liittyvät valmennukset. Oman kasvatusympäristön merkityksen tiedostaminen omaan rahaan suhtautumiseen. Omien rahankäyttöön liittyvien persoonallisuuspiirteiden tunnistaminen.