Tämä Kaisa Kokon Vieraskynä-kirjoitus ”Osaamista ja sen sanoittamista” julkaistaan osana Talentchainin Työelämätaidot-teemaa, jossa käsittelemme teesejä 2020-luvun työelämätaidoista. Kaisa Kokko on osaamisen kehittämisen, monikanavaisen opettamisen ja kouluttamisen ammattilainen. Kaisalla on vahva kokemus ja näkemys asiakaslähtöisestä palveluliiketoiminnasta ja sen kehittämisestä asiakkaita ja henkilöstöä osallistavin keinoin. Kaisa tunnetaan innostavana opettajana, kouluttajana, esiintyjänä ja valmentajana.

Osaamista ja sen sanoittamista

Kun kirjoitan tätä blogitekstiä, elämme tuntemamme työelämän kannalta poikkeuksellisinta aikaa koskaan. Koronavirusepidemian myötä etätyöstä, virtuaalikokouksista ja monikanavaisuudesta tuli yhdessä yössä työelämän uusi normi. Moni yritys on valtavien haasteiden edessä, kun asiakkaat ovat kaikonneet kotikaranteeniin. Jo ensimmäisen viikon aikana olemme onneksi saaneet lukea myös positiivisista pilkahduksista, kun moni yritys on muotoillut ydinpalveluitaan täysin uudelleen.  Ei ole ihme, jos kaiken tämän uutisvirran keskellä mieli karkailee pohtimaan suuria kysymyksiä myös omalla kohdalla. Mistä kaikesta muodostuukaan minun osaamiseni? Millaisissa työtehtävissä voin sitä hyödyntää? Onko osaamiseni muotoiltavissa tarvittaessa myös toisen toimialan tai työtehtävän käyttöön, miten? Entä mikä on minun osaamiseni merkitys yhteiskunnan tulevaisuuden ja vastuullisen kehittymisen kannalta?

Väitän, että jo alkuunpääsy voi olla haastavaa, sillä oman osaamisen sanoittaminen ei ole monelle meistä ihan läpihuutojuttu. Puhun kokemuksesta, sillä päätin itse reilu vuosi sitten lähteä kohti uusia kokemuksia – työskenneltyäni 15 mahtavaa vuotta saman työnantajan palveluksessa. Ensimmäisiä CV:itä kasatessani yllätyin, kuinka haasteelliseksi osaamiseni sanoittamisen välillä koinkaan! Muistan jopa googlettaneeni, mitä tarkoittaa visuaalinen CV, kun joku tällaisenkin termin esiin nosti. Osaamisia kuvatessani huomasinkin pian olevani nykyajalle tyypillisessä tilanteessa: tehtävänimikkeeni kertoivat todella vähän siitä, mitä kaikkea niissä rooleissa toimiessani olinkaan lopulta tehnyt, oppinut ja kokenut. Päätin lopulta tarttua haasteeni mustaa laatikkoa eri nurkasta. Aloin rakentaa CV:tä, joka muistutti enemmän portfoliota.

Työkaluista apua ja inspiraatiota

Sosiologi ja tutkija Mikko Piispa nimitti kirjassaan Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta 1980-1990 luvuilla syntyneiden nuorten aikuisten työelämäkokemusta ”portfoliomaiseksi” (Piispa 2019). Käsite ja sen takana oleva oivallus on kerrassaan tarkkanäköinen. Työnantajat alasta riippumatta ovat enenevässä määrin kiinnostuneita siitä, mitä kaikkea olet tähänastisessa työ- ja opiskeluelämässäsi todella tehnyt, kokenut ja oppinut – titteleistä viis. Substanssiosaaminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sen optimaaliseksi hyödyntämiseksi tarvitsemme myös sosiaalisia taitoja. Erään osaamisen kehittämisen maailmassa tunnetun laskentakaavan mukaan arvomme työelämässä lasketaan kaavalla Osaaminen x Sosiaaliset taidot. Jos tässä yhtälössä toinen on nolla, on toinenkin puoli nolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osaamisemme arvo lunastetaan vasta, kun se otetaan aktiiviseen käyttöön.

…arvomme työelämässä lasketaan kaavalla Osaaminen x Sosiaaliset taidot.

Moni opiskelija kohtaa osaamisensa sanoittamiseen liittyviä haasteita viimeistään päättäessään lähteä työmarkkinoille. Lohdullista on, että tähän haasteeseen voi alkaa varautua jo hyvissä ajoin! Oman kokemukseni mukaan yksi parhaista työkaluista oman osaamisen monipuoliseen kuvaamiseen on visuaalinen ja päivittyvä e-portfolio. Sen rakentumista tukee säännöllinen, systemaattinen ja omaa oppimisprosessia pohdiskeleva itsereflektointi. Näin ollen kaikki osaamistasi kartuttava tekeminen, minkä voit siirtää osaksi portfoliotasi, kannattaa sinne myös siirtää. Esimerkkeinä tästä voisivat toimia:

• harjoitustyönä kirjoitettu blogi
• nauhoitettu podcast
• opintojaksolla rakennettu uuden palvelun prototyyppi
• tutkimuksena tehty opinnäytetyö.

Osaamisten ja ominaisuuksien sanoittamisessa auttavat myös erilaiset osaamiskartat – erilaisia pohjia löytää helposti vapaana verkosta. Paljon käytetty mitä-miten-miksi -malli toimii osaamisen sanoittamisen rakenteena hyvin. Oman osaamisen sanoittamisessa alkuun pääsyä voi auttaa osaamisen ryhmittely erilaisiin osa-alueisiin. Kuviossa 1 esitetty Laakkosen (2016) Osaamiskäsi on yksi hyvä malli ja visualisointi aiheesta.

Osaamisen käsi auttaa hahmottamaan, mistä oma osaaminen muodostuu (Laakkonen 2016).

Osaamisen sanoittaminen käytännössä

Miten opinnoissa kartutettua osaamista sitten tunnistaa ja miten sitä sanoitetaan? Avaintekijänä on ensin tunnistaa ja sen jälkeen rakentaa ymmärrettävä, ei liian alasidonnainen sanoitus tietynlaisille tekemisille. Opettajan prosessia tukeva rooli on tässä kohtaa merkittävä. Opintojaksoille tehdyt pedagogiset ratkaisut ovat toki tärkeitä, mutta ne eivät vielä yksin riitä. Niitä tulee myös jaksaa opiskelijoille sanoittaa ja perustella. Esimerkiksi: ”…toteutamme nämä kehityshankkeet pienryhmissä, jossa toimitte enimmäkseen itseohjautuvasti, opettajan toki teitä tukien ja valmentaen. Näin opitte projektimaista työskentelyä, organisointitaitoja ja itsenne johtamista”.

Opettajan tulee esimerkillään johtaa opiskelijoitaan kohti oman osaamisen rohkeaa näkyväksi tuomista ja riittävän korkuisen riman asettamisesta. Esimerkiksi Jyväskylän Ammattikorkeakoulun restonomiopinnoissa näitä osaamisia harjoitellaan systemaattisesti heti ensimmäisestä vuodesta alkaen Osaajana kehittyminen -opintojaksolla. Kannattaa myös pohtia, miten voit tuoda osaamisiasi ja kiinnostuksen kohteitasi esille potentiaalisten työantajien silmissä, esimerkiksi osallistumalla keskusteluun ammatillisessa sosiaalisessa mediassa, kuten LinkedInissä. Kynnys voi tuntua alkuun suurelta, mutta rohkaisen silti kokeiluihin matalalla kynnyksellä! Onnistumisten kautta saat itseluottamusta jatkaa, epäonnistumisista saat oppia tulevaan.

Opettaja osaamisen sanoittamisen valmentajana

Opettajana koen, että työni tärkein tavoite on auttaa opiskelijoitani saavuttamaan henkilökohtaiset työelämään liittyvät tavoitteensa. Tavoitteisiin pääsy mahdollistetaan rakentamalla ja fasilitoimalla opetussuunnitelman mukainen opetuskokonaisuus, joka huomioi myös opiskelijan aikaisemman osaamisen sekä henkilökohtaiset tarpeet ja tavoitteet. Modernin opettajan roolia kuvaavat parhaiten sanat valmentaja ja mentori, joihin itsekin vahvimmin samaistun. Lisäksi ajattelen, että opiskelijat ovat myös asiakkaitani, joille haluan rakentaa merkityksellisiä oppijakokemuksia, myös elämyksellisyyttä ja tunnetta sidosaineeksi sekoittaen.

Väitän, että oman osaamisen sanoittaminen ja sen näkyväksi tekemisen taidot ovat keskeisiä tulevaisuuden työelämätaitoja. Siksi niitä kannattaakin alkaa harjoitella vaikka jo tänään.

Millainen on sinun portfoliosi?

Kirjoittaja
Kaisa Kokko
Opettaja, Jyväskylän Ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö
Asiakaskokemuksen, palvelumuotoilun ja henkilöstön osaamisen kehittämisen asiantuntija. Tunnustettu innostaja ja elinikäinen oppija.

Lukuvinkkejä
Piispa, M. 2018. Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta. Helsinki: Teos. Lisätietoja.
Pajunen, R. 2019. Omaa tehtävää etsimässä: Löydä vahvuutesi ja intohimosi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
JAMK-oppimateriaalit: Portfolio.
JAMK-oppimateriaalit: Osaamisen tunnistaminen.