#tcella
Mun nimi on Ella. Olen 16-vuotias nokialainen. Opiskelen media-alan audiovisuaalista osaamispuolta. Luonteeltani olen energinen, pirtsakka ja huumorintajuinen. Vapaa-ajallani tykkään nähdä kavereita, olla perheen kanssa, kuunnella musiikkia ja ulkoilla.
Olin alun perin työssäopissa Soldemilla viime syksynä. Tavoitteeni työssäopille oli löytää joku itseäni kiinnostava työtehtävä osallistumalla mahdollisimman erilaisiin projekteihin, joissa pääsisin toteuttamaan itseäni ja tekemään juttuja, joista pidän. Soldemilla pidin siitä, kuinka kaikki ovat töissä hyvillä mielin. On tärkeää, että työilmapiiri on positiivinen, sillä silloin kaikkien on helpompi ja mukavampi tehdä töitä.
Työssäopin aikana sain tehdä itselleni mielekkäitä juttuja, kuten editoida, äänittää podcastia ja osallistua yhteen haastatteluun. Jopa Excel-taulukon tekeminen tuntui mielekkäältä, vaikka ennen niiden tekeminen on ollut haastavaa ja vaikeaa. Töiden tekeminen on mukavampaa, kun ympärillä on asianosaavia ihmisiä, joilta voi kysyä apua ja sitä saakin aina. Podcastin tekeminen oli hauskaa ja opettavaista. Olen tehnyt aikaisemminkin podcastia, mutta en yksinäni. Nyt pääsin tekemään koko homman suunnittelusta editoimiseen asti yksinäni. Opin myös yllättävän paljon myynnistä ja vaikka se ei omaa alaa olekaan, niin se on ollut mielenkiintoista.
Ensimmäiseksi työssäoppipaikaksi tämä oli juuri sopiva. Sain aina apua aina, kun pyysin ja ohjeet olivat aina selkeät. Sain myös arvokkaita vinkkejä seuraaviin työ- ja työssäoppipaikkoihin hakemiseen. Suosittelisin Talentchainia ehdottomasti myös muille kiinnostuneille hakijoille. Ihmiset ovat mukavia, hommat mielenkiintoisia ja mikään päivä ei ikinä ole samanlainen toisen päivän kanssa. Minua myös rohkaistiin tekemään ja suunnittelemaan itsenäisesti.
Tavoitteenani oli löytää joku minua kiinnostava homma. Koen, että minun iässäni sitä ei tarvitsisi vielä tietää. Tällä hetkellä tiedän ainakin mitä en halua tehdä aikuisena ja mitä haluan. Tiedän olevani oikealla alalla ja jatko-opiskeluni ovat suunnilleen selvät. Sain selkeät palautteet ja jatkossa osaan korosta hyviä puoliani ja edistää huonojen puolien parantamista.
Tästä eteenpäin jatkan tcnuorena.
Katso Ellan työelämätaitoaiheisia sisältöjä Talentchainin TikTokista.
Ellan podcastit työelämätaidoista Talentchainin Youtubessa.
-Ella
Keitä ovat muut #tcnuoret? Tutustu kaikkiin Talentchainin nuoriin alla.
Tietosuojaseloste (9.8.2021)
Talentchainin Asiakas- ja markkinointirekisteri
Rekisterin nimi
Asiakas- ja markkinointirekisteri.
Rekisterin omistaja
Soldem
y-tunnus: 2264755-0
Hatanpään valtatie 20, 33100 Tampere
Rekisterin käsittelijä
Talentchain (Soldem)
Johanna Lehtinen, projektipäällikkö
johanna.lehtinen@soldem.fi
Hatanpään valtatie 20, 33100 Tampere
Yhteyshenkilö ja tietosuojavastaava
Hanna Ruotsalo
Hatanpään valtatie 20, 33100 Tampere
tietosuoja@soldem.fi
Rekisterin käyttötarkoitus
Talentchain käsittelee ja käyttää asiakastietoja uutiskirjetilausten, markkinoinnin, raportoinnin ja asiakkuuksien hoitamiseen liittyvien toimenpiteiden yhteydessä. Uutiskirjeen tilaajien henkilötietoja käsitellään uutiskirjeen lähettämisen yhteydessä.
Henkilötietoja ei käytetä profilointiin.
Kaikkia henkilötietoja käsitellään asianmukaisesti ja voimassa olevan tietosuojalainsäädännön mukaisesti.
Rekisterin tietosisältö
Rekisteri voi sisältää seuraavia tietoja:
Etu- ja sukunimi
Sähköpostiosoite
Puhelinnumero
Organisaatiotiedot ja asema
Tapahtumien ilmoittautumistieto
Mahdollinen erikoisruokavalio
Rekisterin säännönmukaiset tietolähteet
Uutiskirjeen tilaajat luovuttavat henkilötietonsa rekisteriin. Rekisteriin koostetaan tietoja myös yleisesti saatavilla olevista internetlähteistä sekä mahdollisista muista julkisista lähteistä.
Tietojen säännönmukaiset luovutukset
Talentchain ei luovuta rekisterin tietoja ulkopuolisille. Rekisterin tietoja voidaan kuitenkin luovuttaa viranomaisille siten, kuin viranomaisilla on erityislainsäädännön perusteella tähän oikeus.
Tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Tietoja ei siirretä tai luovuteta EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle.
Asiakasrekisterin ylläpidossa sekä uutiskirjeen lähettämisessä hyödynnämme Hubspot-palvelua, joka saattaa siirtää tietoja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelle. Palvelun tietosuojasta voit lukea lisätietoja täältä: Hubspot tietosuoja.
Rekisterin suojauksen periaatteet
Kaikkia henkilötietoja käsitellään hyvien tietosuoja- ja tietoturvaperiaatteiden mukaisesti. Henkilötietojen käsittely on rajattu työtehtävien mukaan vain sellaisille henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan omaaville Soldemin henkilökuntaan kuuluville henkilöille, joiden asema ja tehtävät edellyttävät käyttöoikeutta. Henkilöstöllämme on vaitiolovelvollisuus ja he ovat allekirjoittaneet tietosuojasopimuksen.
Tietojen säilytysaika
Asiakkaan henkilötietoja säilytetään vain käsittelyn tarkoituksen edellyttämä aika tai niin kauan, kunnes henkilö tekee tietopyynnön omien henkilötietojensa poistamisesta.
Rekisteröidyn oikeudet
Jokaisella henkilöllä on oikeus tarkastaa, käsittelemmekö sinua koskevia tietoja ja mitä tietoja käsittelemme voimassa olevan lain mukaisesti. Jokaisella henkilöllä on oikeus pyytää virheellisen, tarpeettoman, puutteellisen tai vanhentuneen henkilötiedon korjaamista, estämistä, rajoittamista tai poistamista.
Pyyntö tietojen tarkastamiseksi tulee tehdä sähköpostitse osoitteeseen tietosuoja@soldem.fi.
Tietosuojaselosteen muutokset
Rekisterinpitäjä kehittää toimintaansa jatkuvasti ja pidättää itsellään oikeuden muuttaa tätä tietosuojaselostetta. Myös lainsäädäntö voi muuttua, joten asiakkaan tulee tutustua tietosuojaselosteen sisältöön säännöllisin väliajoin.
#tcteemu
Moikka, mä oon Teemu!
Olen riittävästi ikää kerryttänyt myyjänalku Ylöjärveltä ja työskentelen tällä hetkellä Soldemilla Pro-myynnissä Account Managerina. Soldemilla olen ollut töissä nyt noin 2,5 vuotta, ja siihen mahtuu jo todella paljon tapahtumia ja kokemuksia, vaikkei vuosia montaa vielä takana olekaan.
Vapaa-ajalla entinen minä treenasi 5x viikossa salilla ja opetti pariakrobatiaa, mutta nykyään kuntosalilla käynti on verrattavissa enemmän tai vähemmän satujumppaan, ja akrobatiaa harrastan lähinnä väistellessä lasten jättämiä legopalikoita lattialle. Kaikelle on aikansa mutta uskon, että näillekin vielä löytyy uudestaan aikaa. Uutena aluevaltauksena löytyykin astrokuvaus, joka toi uutta intoa vanhaan valokuvausharrastukseen/työhön.
Aiempaa työkokemusta löytyy lähinnä hoitoapulaisena ja omasta yritystoiminnasta, joka pitää sisällään lähinnä: valokuvausta, pariakrobatiaa sekä taikuutta. Itse myynnistä ei siis aikaisempaa kokemusta ole ollut, joten sen kaiken olen oppinut Soldemilla. Koulutusta myyntiin ei myöskään ole, koska valmistuin aikanaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi ja myöhemmin opiskelin vielä seksuaalineuvojaksi. Haaveena oli/on vähän vieläkin lähteä lukemaan tätä lisää, mutta koulutusvaatimukset vaativat AMK-tasoa, jota minulla ei ole. Täytyi siis keksiä jotain muuta (olen kyllä hakenut viisi kertaa eri AMK-tutkintoon, mutta ei ole mies kelvannut).
Soldem oli alun perin sellainen ”mennään nyt johonkin” -tyylinen ratkaisu, vaikka olin jo aikanaan päättänyt, että ainakaan siivoojaksi tai puhelinmyyjäksi en ala! En myöskään nuorena halunnut ikinä käyttää nahkatakkia tai ainakaan kasvattaa pitkiä hiuksia. No, loppupeleissä 17- vuotiaana soitin kitaraa bändissä ja heilutin pitkää tukkaani raskaan musiikin tahtiin nahkatakki päällä ja Mokoman fanilippis päässä. Myöhemmin työskentelin yhden kesän myös siivoojana ja nyt puhelinmyynnissä.
Myyntityöhön siirtyessä se alkoi kuitenkin sujumaan melko hyvin alusta asti ja nälkä kasvoi kovaksi. Olen luonteeltani vähän sellainen, että jos joku kiinnostaa, niin imen siitä kaiken itseeni ja opin nopeasti. Onnistuin toisena vuotena jopa tekemään yritysmyynnin vuoden tulosennätyksen sekä kvartaalin tulosennätyksen. Tämän jälkeen minua alkoi kiinnostamaan myös johtaminen ja kouluttaminen. Perus myyntityö ei enää tuntunut hyvältä/palkitsevalta (vaikka rahaa saikin) eikä johtajaksikaan heti nimitetty. Pääsin kuitenkin kouluttamaan uusia työntekijöitä ja pitämään joitain koulutuksiakin. Tämä sytytti itsessäni jotain uutta ja kävinkin lähiesimiestutkinnon paremman tulevaisuuden toivossa. Jatkoin tämän jälkeen kuitenkin samaa Telian yritysmyyntiä kuin ennenkin, kunnes alkuvuodesta 2020 siirryin työskentelemään Pro-myyntiin, joka on periaatteessa samaa hommaa mutta eri verkkareissa.
Vaikka puhelinmyyntiä teenkin, niin Itselleni on henkilökohtaisesti todella tärkeää terveys ja hyvinvointi. Niin fyysinen kuin henkinenkin. On kiinnostavaa, miten se vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti ja kuinka ne yhdistyvät toisiinsa. Työssä jaksaminen on tullut itselleni myös henkilökohtaisesti tutuksi aiheeksi ja pidänkin sitä aihetta erityisen tärkeänä nykypäivänä. Lähiesimiestutkinnossa mietin paljon työntekijän työssäjaksamista ja kuinka sitä voisi ja tulisi huomioida. Tulen siis jonkin verran jakamaan ajatuksiani ainakin liittyen jaksamiseen ja hyvinvointiin.
Katso Talentchainin YouTubesta Työelämän ja työnhaun tabut -videot, joissa Teemu esiintyy.
Kirjoittaja
Teemu Leppänen
Account Manager I Telia I Soldem
Keitä ovat muut #tcnuoret? Tutustu kaikkiin Talentchainin nuoriin alla.
#tckristian
Mä oon Kristian.
28-vuotias nuori miehen tynkä, jonka matka on kulkenu Riihimäen ja Joensuun kautta Tampereelle. Tampereelle muutin ihan suoraan töiden perässä 2015 ja tälle tielle sitä on jääty. Aloitin työt Soldemilla syyskuussa 2015 Telian B2B- myynnin projektissa. Tuota ennen on tehty hommia VR:n lipunmyyntitiskeillä, pienemmissä myyntitaloissa ja yks kesä Valmetilla logistiikkapuolella.
Soldem oli alun perin sellainen “kun nyt vaan äkkiä jonku paikan saa, että pystyy paremmalla pohjalla ettimään sitä oikeeta työtä” – tyyppinen ratkaisu. Vahingossa kävikin niin, että myyntihomma rupes tuntumaan mukavalta, paikka oikealta ja järkevältä, ja koeajan jälkeen ei ollut aikomuksia katella mitään uutta hommaa. Soldemilla tuli (esimiehen pienellä avustuksella) löydettyä ihan selkeitä vahvuuksia työelämässä, mitä mä pidän tänäkin päivänä aika saavutuksena. Mä en luonteeni puolesta koskaan kuvitellut, että myyntiorganisaatiossa musta sais irti mitään muuta kun riittävän läjän stressiä, että hiukset irtoaa päästä.. Tai siis… hmm..
Mun luonne kuitenkin kääntyi melko isoksi vahvuudeksi, kun työpaikalla alko jyllätä muutokset ja tuli erinäkösiä pilotteja testiin. Varmasti paras asia, jota oon oppinut, on fokusoituminen. Mun pää yrittää aika herkästi ratkoa kymmentä eri asiaa kerralla, mikä ei tietenkään toimi. Tää on ihan yleinen piirre, kun on vähänkin luova ja avoin persoona. Töissä oli pakko keskittyä yhteen ongelmaan kerrallaan, ja siellä tuliki sitten opittua melko järeän kaliiperin ongelmanratkojaksi. Tätä koko hommaa toki kannatteli oma luovuus, pragmaattisuus ja jokseenkin osaava ulosanti.
Huomasin yhtäkkiä olevani se tyyppi, jonka harteille tuli kaikki uudet pilotit ja testattavat asiat, eli tollanen perinteinen myyntityö heitti voltin ihan uusille urille. Loppuvaiheilla Soldemin päässä tuli käytyä toisessakin projektissa, jossa pääsin kokeilemaan josko sais tekohengitettyä tollaisen toinen jalka haudassa- mentaliteetilla pyörivän projektin. Nykyään se on käsittääkseni yks parhaiten menestyviä, mikä on mulle älyttömän iso ylpeyden aihe! Käytännössä siis Soldemilla pääsin alkuun löytämään ja hiomaan omat vahvuuteni ja vieläpä hyödyntämään niitä monipuolisesti! Ihan mahtavaa touhua moinen!
Tosta huolimatta mulla alkoi olla enemmän ja enemmän sellainen olo, että jotain puuttuu. Loppuvaiheilla jostain syystä ei vaan enää tuntunut siltä, että työ palkitsee samalla tavalla kun ennen. Tän pystyi onneks ottamaan hyvin matalalla kynnyksellä puheeksi esimiehen kanssa, ja useamman juttutuokion ja pitkän pohdinnan jälkeen todettiin, että valitettavasti työpaikalla ei oo enää mulle niin paljoa annettavaa kun ennen. Tuo kuulostaa vähän itsekkäältä, mutta parempi myöntää missä mennään, kun yrittää vaan väkisin painaa töitä ilman, että se hyödyttää oikeasti ketään. Tässä kohtaa kuvioihin astui Talentchain.
Pomo suositteli mulle Talentchain- verkostoa ja ehdotti josko lähettäisi sitä kautta kattomaan mulle seuraavaa askelta työelämässä. Tämä oli jotakuinkin tajunnanräjäyttävää. Sen sijaan, että mua oltaisi lähdetty pikkuhiljaa passiivisesti savustamaan pihalle, mua haluttiin auttaa vielä tässä kohtaa. En tiedä onko tommoinen normaalia nykyään työpaikoilla. Jos ei ole, pitäisi ehottomasti olla. Talentchainin kautta päädyin nykysen työnantajani haastateltavaksi ja kuten kaikista fiksuimmat ja nokkelimmat ehkä päättelikin: Pääsin uuteen työpaikkaan Collapick OY:lle, jossa teen tällä hetkellä myyntihommaa digitalisaation parissa. Mä rupean myös Talentchainin somekasvoksi, ja nykyinen pomo hykertelee kun saa mut instagramiin pölisemään. Ja siis kyllä, mä olen se keski-ikäinen 28-vuotias, joka ei oo vielä instagramia kertaakaan käyttänyt. Noh, onneks mä voin käyttää Myspacea tukena.. Tä?
Katso Talentchainin YouTubesta Työelämän ja työnhaun tabut -videot, joissa Kristian esiintyy.
Kirjoittaja
Kristian Rasehorn
Digimyyjä Collapick
Keitä ovat muut #tcnuoret? Tutustu kaikkiin Talentchainin nuoriin alla.
#tcnuoret
#TCNUORET
#tcnuoret ovat työelämästä ja työelämätaidoista julkaisevia nuoria. He tuovat esiin omia ajatuksiaan työelämän vaatimuksista, julkaisevat fiiliskuvia töistä ja töiden ulkopuolelta sekä kommentoivat työelämää omalla äänellään.
Tutustu kaikkiin Talentchainin nuoriin alla. Tapaat nuoret myös Instagramissamme, Youtube-kanavallamme ja Talentchainin TikTokissa.
Ihmisen lyhyt oppimäärä
Ihmisen lyhyt oppimäärä
Ihmisen lyhyt oppimäärä -osaaminen kaikille
Keskusteluissa heräsi ajatus siitä, että mielen hyvinvoinnin perustietous olisi tärkeä taustatuki lähijohtamisessa. Kun johtajalla on perusymmärrys siitä, mitä esimerkiksi masennus ja ahdistuneisuus tarkoittavat, osaa hän todennäköisesti rohkeammin ottaa niihin liittyviä asioita itsekin puheeksi. Psyykkisten sairauksien tuntemisten lisäksi vieläkin tärkeämmäksi nähtiin se, että niin lähijohtajat kuin kaikki muutkin työntekijät ovat tietoisia siitä, miten henkistä hyvinvointia ylläpidetään, mitkä ovat hälytysmerkkejä voimavarojen uupumisesta ja miten hyvinvoinnin heikkenemiseen tulisi itse reagoida. Olemme tottuneet tunnistamaan fyysisen terveyden muutoksia paremmin kuin henkisen puolen heilahtelua. Mitä enemmän teemme ajatustyötä ja henkistä läsnäoloa vaativia töitä fyysisten töiden sijaan, sitä selkeämmin nousee myös esiin henkisen puolen ongelmia. Tiedetään, että fyysinen ja henkinen puoli ovat tiiviisti kietoutuneet toisiinsa ja on siksi hyödyllistä nostaa henkisen terveyden ymmärtäminen yrityksissä vähintään yhtä vahvaksi kuin fyysisten sairauksien ymmärrys.
Nuorilla itsellään on myös välillä haasteita hahmottaa sitä, mikä on varsinaista mielen sairastumista ja mikä taas on normaaliin elämään kuuluvaa huonompaa fiilistä ja siitä johtuvaa yleistä huonoa oloa. Tämän vuoksi henkisen hyvinvoinnin perustietous olisi erittäin oleellista avata myös nuorille itselleen. Henkisen hyvinvoinnin perustietous voi pitää sisällään myös itsensä tuntemisen taitoa. Kun tuntee riittävällä tasolla omat vahvuudet ja heikkoudet, on helpompi myös aktiivisesti kehittää henkisen puolen kestävyyttä. Tällaisten taitojen edistäminen olisi hyvä huomioida jo ennen työelämää koulumaailmassa, mutta viimeistään kuitenkin työpaikoilla.
- Yritysten ja työterveystalojen yhteistä valmennusta lukio- ja ammattikouluihin
- Liiketalouden perustermien systemaattista valmennussta yrityksissä. Esimerkiksi pelkästään liikevaihdon ja käyttökatteen termien syvempi ymmärtäminen mahdollistaa ja hyvien syy-seuraus -suhteiden hahmottamisen arjessa.
- Oma taloudenhallinta: säästämiseen, sijoittamiseen ja pidemmän tähtäimen talouden hallintaan liittyvät valmennukset. Oman kasvatusympäristön merkityksen tiedostaminen omaan rahaan suhtautumiseen. Omien rahankäyttöön liittyvien persoonallisuuspiirteiden tunnistaminen.
Turha varovaisuus pois keskustelusta
Yksi mielen hyvinvoinnista puhumisen jarruttava tekijä työpaikoilla on se, että toisen ihmisen henkisestä hyvinvoinnista puhuminen koetaan vaaralliseksi aihealueeksi. Pelätään sitä, että henkilökohtaisista asioista juteltaessa tulee tehneeksi jotain rikkomuksia lakiin tai muihin linjauksiin liittyen. Toiseksi pelonaiheuttajaksi koettiin nykypäivän tuomitseva ilmapiiri siitä, jos tekeekin jonkun virheen. Lähijohtaja voi siis nähdä itselleen turvallisemmaksi sivuuttaa paljon vaaroja sisältävän aihepiirin keskustelut kokonaan. Tällaisten pelkojen tullessa mieleen, on tärkeää tiedostaa, että työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden työterveydestä ja työturvallisuudesta. Jokaisella ihmisellä on myös luontainen kyky olla inhimillinen toista ihmistä kohtaan ilman psykologin ammattitaitoa, kun vain uskaltaa luottaa tähän kykyyn. On hyvä muistaa, että puhumme ihmisyydestä eikä rakettitieteestä. Maalaisjärjellä pääsee siis pitkälle. Turha pelko olisi hyvä saada karsittua pois henkisen terveyden keskusteluista. Yritystasolla on tärkeää huomta, että usein myös epätietoisuus siitä, mitä saa tehdä tai sanoa ja mitä taas ei sanoa tai tehdä, aiheuttaa ylimääräistä pelkoa ihmiten johtamisessa. Yrityksissä olisi sen vuoksi tärkeä tehdä hyvin yksinkertaiset ohjeet siitä, mitä tehdään, kun ilmenee haasteita henkisen terveyden kanssa. Ohjeistettaisiin muun muassa mihin ollaan yhteydessä ja milloin on kyse akuutista tilanteesta.
Keinoja edistää mielen hyvnvoinnin johtamista:
- Rohkean kohtaamisen taito tulisi huomioida yrityksissä jo esimiesten rekrytointia tehdessä ja samoin yhtenä valmennuksen osa-alueena
- ”Ihmisen lyhyt oppimäärä” esimiestyön yhdeksi perusedellytykseksi
- Oma varhaisen tuen malli henkisen terveyden edistämiseen
- Kaikkiin yrityksiin selkeät ja yksinkertaiset ohjeet esimiehille siitä, miten toimia mielenterveysasioissa. Työterveystalot voisivat olla tässä päävastuussa.
- Uusia tapoja harjoitella haastavia henkiseen jaksamiseen liittyviä keskusteluja. Yritysyhteistyö ja yhteistyö työterveystalojen kanssa voi olla hyvä mahdollistaja harjoitustilanteisiin.
Nuori Mieli -työkalut
Mistä löytää apua mielen haasteisiin?
Opas auttaa lähijohtajia ottamaan puheeksi nuoren mielen hyvinvoinnin teemat työpaikoilla.
Listauksessa on pirkanmaalaisia palvelutarjoajia, joita nuori voi hyödyntää nuoren mielen vahvistamiseksi.
NUORTEN TYÖELÄMÄTAIDOT
Syy-seuraussuhteet kirkkaiksi nuorille
Valmiiksi epätasapainoisen elämän yhdistäminen työarkeen voi olla nuorelle todella raskasta. Henkinen hyvinvointi työelämässä edellyttää sitä, että osaa pitää itsestään huolta myös työajan ulkopuolella. Mitä paremmin nuori hahmottaa työelämän perusteita jo ennen töiden aloittamista, sitä kevyemmällä ja selkeämmällä mielellä hän pystyy sopeutumaan siihen.
LÄSNÄOLEVA JOHTAMINEN
Kyky kohdata ihminen ihmisenä
Ihmisten johtamistaito on suuri voimavara nuorten mielen vahvistamisessa. Nykypäivän lähijohtajan on kyettävä kohtaamaan ihmiset kokonaisina ihmisinä ja puhumaan muustakin kuin työstä. Lähijohtajan on myös uskallettava tuoda itsensä kokonaisena työpaikalle eli avattava omia heikkouksia ja vahvuuksia ympärillä oleville ihmisille. Etenkin nuorten työntekijöiden on hankala luottaa sellaiseen johtajaan, joka tekee työtään vain johtamisroolin ja -tittelin kautta paljastamatta itseään kokonaisena ihmisenä.
IHMISEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ -
Osaaminen kaikille
Olemme tottuneet tunnistamaan fyysisen terveyden muutoksia paremmin kuin henkisen puolen heilahtelua. Mitä enemmän teemme ajatustyötä ja henkistä läsnäoloa vaativia töitä fyysisten töiden sijaan, sitä selkeämmin nousee myös esiin henkisen puolen ongelmia. Tiedetään, että fyysinen ja henkinen puoli ovat tiiviisti kietoutuneet toisiinsa ja on siksi hyödyllistä nostaa henkisen terveyden ymmärtäminen yrityksissä vähintään yhtä vahvaksi kuin fyysisten sairauksien ymmärrys.
Turha varovaisuus pois keskusteluista
Yksi mielen hyvinvoinnista puhumisen jarruttava tekijä työpaikoilla on se, että toisen ihmisen henkisestä hyvinvoinnista puhuminen koetaan vaaralliseksi aihealueeksi. Pelätään sitä, että henkilökohtaisista asioista juteltaessa tulee tehneeksi jotain rikkomuksia lakiin tai muihin linjauksiin liittyen.
Työterveyden ja yritysten välinen yhteistyö
Niin yrityksissä ja kuin työterveystaloissa on huomattu, että yhteistyö ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Molemmat osapuolet kuitenkin selvästi kaipaavat tiiviimpää ja avoimempaa yhteistyötä. Tämä edesauttaisi kaikkien menestymistä. Suurin ongelma vaikuttaa olevan molemminpuolinen tiedonpuute ja sen myötä ymmärryksen puute yleisesti toisen osapuolen toiminnasta. Olisi siis tärkeää päästä lähemmäksi toisia ja saada kunnon yhteys molempien tahojen ihmisten välille.
Esitetyt huomiot ja keinot edistää asiaa on koottu Talentchainin jäsenten välisten keskustelutilaisuuksien sisältöjen perusteella. Merkittävin anti sisällölle rakentui Talentchainin 10.10.2019 järjestämän Nuori mieli vahvaksi työpaikoilla -tapahtuman annista.
Työterveyden ja yritysten yhteistyö
työterveyden ja yritysten välinen yhteistyö
Syy-seuraussuhteet kirkkaiksi nuorille
Niin yrityksissä kuin työterveystaloissa on huomattu, että yhteistyö ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Molemmat osapuolet kuitenkin selvästi kaipaavat tiiviimpää ja avoimempaa yhteistyötä. Tämä edesauttaisi kaikkien menestymistä. Suurin ongelma vaikuttaa olevan molemminpuolinen tiedonpuute ja sen myötä ymmärryksen puute yleisesti toisen osapuolen toiminnasta. Olisi siis tärkeää päästä lähemmäksi toisia ja saada kunnon yhteys molempien tahojen ihmisten välille. Yrityksissä voidaan harmitella esimerkiksi sitä, miksi työterveys ei ota laajemmin selvää asioista, vaan tekee analyyseja liian kapeasti yksittäisten ihmisten puheiden perusteella. Työterveyden edustajat taas kuulisivat mielellään laajemminkin yritysasiakkaidensa arjesta ja siitä, mitä kaikkea muuta ihmisten hyvinvointia tukevaa toimintaa yrityksissä harjoitetaan kuin työterveyteen liittyvät asiat. Kun molemminpuolinen ymmärrys on heikkoa, on helppo vierittää nuoren mielen hyvinvointiongelmiin liittyviä syitä toisen osapuolen harteille.
Keinoja edistää yritysten ja työterveyden yhteistyötä:
- Matalampi kynnys kolmikantatapaamisiin ja niiden seurantaan. Yrityksissä tarvitaan lisää rohkeutta lähijohtajilta ehdottaa kolmikantatapaamisia ja työterveydessä taas rohkaisua tähän asiaan.
- Työnkuvan muokkausta tarpeen vaatiessa. Työterveys voisi auttaa ideoinnissa, kun mietitään voisiko henkistä kuormaa pienentää, jotta työkyky kuitenkin säilyisi. Joskus pelkää työajan muokkaaminen voi olla riittävä apu tilanteeseen.
- Töihin paluu sairausloman jälkeen: tämä on usein kriittinen hetki nuoren kohdalla, kun kyseessä on henkiseen puoleen liittyvä sairausloma. Työterveyden kanssa voisi olla hyödyllistä valmistautua yhdessä tähän hetkeen. Työpari voisi toimia tässä hyvin. Puhuttiin myös vertaistuesta yrityksen sisällä niin, että joku vastaavan tilanteen kokenut voisi olla alkuun auttamassa. Myös työpaikan ulkopuolinen vertaistukiryhmä voisi toimia hyvin.
- Yritysten johto on avainroolissa yhteistyön suhteen. Jos johdon prioriteeteissa henkinen hyvinvointi loistaa poissaolollaan, moni hyvä työterveyden hyvä toimenpide menee helposti hukkaan. Työterveys voisi edellyttää yritysten johtoa sitoutumaan tiettyihin asioihin mukaan vaikkapa vuosittaisissa keskusteluhetkissä. HR-osaston ei tarvitsisi olla ainoa kontaktipinta yrityksiin. Ideaalitilanteessa yrityksen strategiset tavoitteet olisivat linjassa työterveyden tavoitteiden kanssa.
Läsnäoleva johtaminen
LÄSNÄOLEVA JOHTAMINEN JA HENKINEN HYVINVOINTI
Kyky kohdata ihminen ihmisenä
Ihmisten johtamistaito on suuri voimavara nuorten mielen vahvistamisessa. Nykypäivän lähijohtajan on kyettävä kohtaamaan ihmiset kokonaisina ihmisinä ja puhumaan muustakin kuin työstä. Lähijohtajan on myös uskallettava tuoda itsensä kokonaisena työpaikalle eli avattava omia heikkouksia ja vahvuuksia ympärillä oleville ihmisille. Etenkin nuorten työntekijöiden on hankala luottaa sellaiseen johtajaan, joka tekee työtään vain johtamisroolin ja -tittelin kautta paljastamatta itseään kokonaisena ihmisenä. Lähijohtajalta ei odoteta kuitenkaan sankarimaista taitoa ratkoa kaikkia eteen tulevia haasteita. Ennemmin häneltä odotetaan rohkeutta olla oma itsensä, kykyä avoimuuteen ja aitoon läsnäoloon, halua oppia tuntemaan itsensä entistä paremmin ja ennen kaikkea kykyä kohdata omat ihmiset rohkeasti aiheessa kuin aiheessa. Johtaja, joka kokee mielenterveysasioista puhumisen liian kiusallisena, eli ole kykeneväinen johtamaan ihmisiä kokonaisina ihmisinä.
Ihmisten kohtaamien keskittyneesti ja kuunnellen vaatii aikaa. Kiireessä tulospaineen alla käy helposti niin, että keskustellaan vain akuuteimmista työhön liittyvistä asioista. Lähijohtamisen suunnittelussa ja koko yrityksen toimintaa mietittäessä olisi oleellista tarkastella sitä, että onko tässä yrityksessä ylipäätään tilaa keskustella kokonaisvaltaisemmin ihmisten kanssa. Olisi tärkeää löytää tasapaino sille, mitkä asiat ja tilanteet hoidetaan nopeasti ja tehokkaasti eteenpäin ja mitkä hetket ovat taas niitä, joissa on mahdollisuus syventyä toiseen ihmiseen paremmin. Kun nuori huomaa, että tässä yrityksessä on myös niitä paikkoja, joissa oman henkisen jaksamisen voi tuoda rohkeasti esille, hän myös todennäköisesti kertoo tästä puolestaan avoimemmin.
Nuorten työelämätaidot
NUORTEN TYÖELÄMÄTAIDOT
Syy-seuraussuhteet kirkkaiksi nuorille
Valmiiksi epätasapainoisen elämän yhdistäminen työarkeen voi olla nuorelle todella raskasta. Henkinen hyvinvointi työelämässä edellyttää sitä, että osaa pitää itsestään huolta myös työajan ulkopuolella. Mitä paremmin nuori hahmottaa työelämän perusteita jo ennen töiden aloittamista, sitä kevyemmällä ja selkeämmällä mielellä hän pystyy sopeutumaan siihen. Työelämään valmistautuminen pitäisikin aloittaa jo koulumaailmassa. Yrityksissä ollaan pulassa, jos perustaitojen opettaminen kaatuu kokonaan yritysten harteille. Perustaidoilla tarkoitetaan esimerkiksi hyvän arkirytmin hallitsemista. On ymmärrettävä oma vastuu nukkumisesta, ravinnosta ja yleisesti oman hyvinvoinnin peruspilareista. Muuten on mahdoton saada ajatuksia kirkkaaksi työpaikalla.
Työpaikan pelisääntöjen noudattamisen kriittisyys olisi hyvä hahmottaa myös etukäteen ainakin jollain tasolla. Esimerkiksi: Miksi työpaikalla on työvuorot ja miksi niitä pitää noudattaa? Olisi hyödyllistä edesauttaa nuoria hahmottamaan yritysten toimintaa kokonaisuutena paremmin jo ennen työelämää, jotta nuoret ymmärtäisivät paremmin mikä vaikutus yksittäisillä asioilla on isossa kuvassa. Yksilökeskeinen aikakautemme on korostanut liiaksikin sitä, että mietitään aina ensin mitä itse haluaa, ja vasta sitten sitä, miten yhteisö toimii reilusti kaikkien kannalta.
Panosta perehdytykseen. Kirkasta missä joustetaan ja missä ei.
Hyvä alkuperehdytys uusille työntekijöille on tärkeä tekijä, jolla voidaan tukea nuorten jaksamista ja työelämätaitojen vahvistumista. Työnantajan kannattaa panostaa siihen, että yrityksen pelisäännöt ja muut toimintamallit viestitään selkeästi uusille työntekijöille. On hyvä avata konkreettisilla esimerkeillä, että mitä tässä yrityksessä odotetaan työntekijältä ja mitä taas työntekijä voi odottaa työnantajalta. Samoin on hyvä avata käytännön esimerkkien kautta, mitä tässä yrityksessä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Vaikka nuoret odottavat yrityksiltä yhä enemmän joustavuutta eri asioissa, työnantajan kannattaa alussa kuitenkin kertoa rohkeasti ja suoraan, että missä asioissa voidaan joustaa ja missä taas ei. Monissa yrityksissä on huomattu, että ne nuoret, jotka kaipaavat kaikista eniten joustavuutta ja etenkin lyhyempiä tuntimääriä itselleen, olivat usein niitä, joilla oli eniten henkisen puolen sairauspoissaoloja. Työaikojen liika joustavuus ei välttämättä ole aina paras ratkaisu myöskään nuoren kannalta. Samaan aikaan yrityksissä on kuitenkin huomattu, että jonkinlaista joustavuutta varsinkin työaikoihin on pakko lisätä yrityksissä, koska se on noussut niin merkittäväksi asiaksi nuorten odotuksissa yritystä kohtaan.
Ymmärrys liiketalouden perusteista
Liiketalouden perusteiden ymmärtäminen on myös yksi hyvä kokonaisuuden hahmottamista edistävä asia. Kun nuori ymmärtää perusperiaatteet siitä, mistä raha yritykseen tulee ja mihin sitä kuluu, hän hahmottaa paremmin myös oman tärkeän roolinsa kokonaisuudessa. Vaikuttaa siltä, että nuoret hahmottavat yrityksen talouteen ja myös omaan taloudenhallintaansa liittyviä asioita yhä heikommin. Siksi esimerkiksi palkanmaksuperiaatteita käydään yhä enemmän nuorten kanssa läpi työpaikoilla. Yritysten vastuu liiketoiminnan avaamisessa on siinä, että rahasta ja luvuista uskalletaan yksinkertaisesti puhua avoimesti ja läpinäkyvästi. Tämä pätee myös sairastumisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Yrityksissä on oltava taitoa avata sairastumisista aiheutuvat kulut niin, että työntekijät tietävät mitä sairastuminen maksaa, mutta samalla niin, että sairastamisesta koettu häpeä saadaan kitkettyä pois ihmisten mielistä.
Keinoja kasvattaa ymmärrystä liiketaloudesta:
- Yritysten ja työterveystalojen yhteistä valmennusta lukio- ja ammattikouluihin
- Liiketalouden perustermien systemaattista valmennussta yrityksissä. Esimerkiksi pelkästään liikevaihdon ja käyttökatteen termien syvempi ymmärtäminen mahdollistaa ja hyvien syy-seuraus -suhteiden hahmottamisen arjessa.
- Oma taloudenhallinta: säästämiseen, sijoittamiseen ja pidemmän tähtäimen talouden hallintaan liittyvät valmennukset. Oman kasvatusympäristön merkityksen tiedostaminen omaan rahaan suhtautumiseen. Omien rahankäyttöön liittyvien persoonallisuuspiirteiden tunnistaminen.