Tämä Taru Puukon Vieraskynä-kirjoitus julkaistaan osana Talentchainin Työelämätaidot-teemaa, jossa käsittelemme teesejä 2020-luvun työelämätaidoista. Tutustu Taruun ja hänen Uralifti-yritykseensä paremmin tekstin alalaidassa. 

Tulevaisuuden työelämätaidot

Tulevaisuuden työelämä. Tämä aihe puhuttaa lähes jokaista työtehtävästä, tittelistä tai tilanteesta riippumatta. Meitä kaikkia yhdistää se, että työelämäkenttä muuttuu nopeasti, ehkä nopeammin kuin koskaan, ja tähän muutokseen meidän jokaisen tulisi kyetä jollain tavalla vastaamaan. 

Millainen on tulevaisuuden työelämäkenttä? Mitä työelämätaitoja tulevaisuus meiltä edellyttää? Mitä taitoja kehittämällä avaamme itsellemme mahdollisuuden ovia työurien ja onnistumisten suhteen? Nämä ovat isoja kysymyksiä, joihin tuskin löytyy absoluuttisia oikeita vastauksia. Selvää on kuitenkin se, että toimialarajat hämärtyvät ja uudenlaiselle osaamiselle syntyy jatkuvasti kysyntää. Tartuin vieraskynään oikein mielelläni kertomaan omia ajatuksia näiden aiheiden tiimoilta. Jo vuonna 2018 luennoimme yhdessä aiheesta kollegani Jussi Niemen kanssa ja on hienoa huomata, kuinka tulevaisuuden työ ja työelämätaidot herättävät keskustelua – ehkä jopa enenevissä määrin! 

Mistä oikein on kyse, kun puhutaan työelämätaidoista? Käsitteistö voi joskus tuntua hankalalta, varsinkin kun huomaa, että samalla termillä tarkoitetaan hieman eri asiaa eri yhteydessä. Olen tehnyt taito– ja osaaminen-termien väliin pesäeroa, jotta olisi helpompi ymmärtää, mitä missäkin yhteydessä tarkoitetaan. Käytän sanaa taito kuvaamaan abstrakteja asioita, joita on ehkä vaikeampi konkreettisesti esittää. Taidolle ominaisena piirteenä pidän sitä, että ne vaativat meidän tiedonkäsittelyltä eli kognitiivisilta toiminnoilta eri tavoin kapasiteettia. Uuden oppiminen, tarkkaavaisuus, ongelmanratkaisukyky ja syy-seuraus-suhteiden ymmärrys. Ajattelun ajattelu, oppimaan oppiminen, vuorovaikutus. Näitä ei ole samalla tavalla helppo sanoittaa, kuin esimerkiksi osaamiseksi luokittelussani laskettava Facebook-pixelin asentaminen nettisivujen koodiin. Toki taidot ja osaaminen eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita, mutta asian selkeyttämiseksi lähestyn aihetta näin. 

Mitkä siis ovat tämän ajan ja tulevaisuuden keskeisimmät työelämätaidot? Ainakin seuraavana mainittuja taitoja kehittämällä pysyy muuttuvan maailman kelkassa mukana. 

Tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen 

Mitä? Eikö tässä olekaan kyse osaamisesta, kun puhutaan osaamistarpeesta? Ei. Tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen edellyttää meiltä muutamien asioiden osaamista ja tarkastelua, jotta meillä kehittyy taito tulevaisuuden osaamistarpeiden havainnoimiseksi. 

Huomiota täytyy kiinnittää seuraaviin osa-alueisiin: 

1. Liiketoiminnan perusymmärrys: missä osaamista tarvitaan? 
2. Ilmiöiden ymmärrys: mitä osaamista tarvitaan? 
3. Talouden ymmärrys: milloin osaamista tarvitaan? 

Yritystoiminnan ja liike-elämän perustuntemus on ensimmäinen tärkeä asia, jossa osaamista kannattaa kehittää. On tärkeää ymmärtää yritystoiminnan perusperiaatteita, jotta voi ymmärtää, millaiselle osaamiselle erilaiset ilmiöt ja teknologian kehitys luovat yrityksissä kysyntää. Kaikille toimiville yrityksille löytyy yhteisiä nimittäjiä, esimerkiksi lainsäädäntö, hallinto, asiakkaat sekä heille tarjottavat palvelut/tuotteet ja henkilöstö. Monesti nämä nimittävät tekijät myös yhdistävät yrityksiä toisiinsa toimialarajojen ylitse. On erittäin tärkeää ymmärtää, millaisten sidosryhmien kanssa yritykset ovat tekemisissä. Sidosryhmissä nimittäin tarvitaan aina vastavuoroisesti liiketoiminnan ymmärrystä sidosryhmien välillä ja näillä rajapinnoilla syntyy usein täysin uusia osaamisalueita, joille on kysyntää. 

Toiseksi asiaksi tarkasteluun kannattaa ottaa erilaiset ilmiöt ja niiden vaikutukset ihmisten sekä yritysten arkeen. Miten esimerkiksi digitalisaatio vaikuttaa yritysten taloushallintoon? Mitä mahdollisuuksia se aukaisee ja millaista muutosta se vaatii? Mitä osaamista tarvitaan ja kuka homman hoitaa? Miten se vaikuttaa yritysten toimintaan – heidän henkilöstöön ja asiakkaisiin? Nämä ovat kysymyksiä, joiden läpi voi tarkastella erilaisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan. Nämä auttavat tunnistamaan niitä paikkoja, joissa osaamistarpeita syntyy. Tässä konkretisoituu hyvin se, miksi on tärkeää ymmärtää yritystoiminnan perusperiaatteita. 

Kolmanneksi ei ehkä niin mediaseksikäs, mutta tuiki tärkeä aihealue, nimittäin talous. Talouden syklien ja suhdannevaihteluiden perusymmärrys ja markkinoiden ymmärtäminen auttavat tunnistamaan, milloin millekin osaamiselle on kysyntää ja jopa, että mihin kysyntää syntyy. Systeemiajattelu on asia, mitä kannattaa kehittää, jotta syy-seuraussuhteiden ymmärrys kehittyy. Taloudessa esimerkiksi öljyn hinnan vaihtelut voivat heijastua esimerkiksi rakennuskustannuksiin, mikä edelleen voi aiheuttaa hiipumista investoinneissa, mikä edelleen heijastuu eri toimialoihin. Toisaalta tämä voi synnyttää kysyntää jollekin toiselle ratkaisuille. Esimerkki on todella pelkistetty, mutta tarkoitukseni on havainnoida, millaisia skenaarioita voi etukäteen mistäkin muutoksista luoda. Jokaisessa suhdanteessa, myös taantumassa, löytyy mahdollisuuksia! 

Itsetuntemuksen kehittäminen 

Miksi itsetuntemuksen kehittäminen on tärkeä taito työelämän kannalta? Koska vain sinä tiedät, kuka olet ja mitä haluat. Kyseessä on tietenkin aika perustavanlaatuiset kysymykset, joiden ääreen aika ajoin tulisi pysähtyä. Kun pysähtyy säännöllisesti pohtimaan, kuka on ja mitä haluaa sekä onko työssä tai arjessa jotain sellaista, mihin toivoo muutosta, tulee samalla pitäneeksi katseen avarana erilaisten mahdollisuuksien suuntaan. Itsetuntemuksen kehittämisessä kyse on jatkuvasta prosessista, koska me ihmiset muutumme elämän varrella; todennäköisesti 15- vuotiaana halusit tai toivoit erilaisia asioita kuin nyt. 

…todennäköisesti 15- vuotiaana halusit tai toivoit erilaisia asioita kuin nyt. 

Itsetuntemuksen kehittäminen helpottaa mukautumista muuttuvan maailman menoon ja itseasiassa kaiken muutoksen keskellä tuo lisää hallinnan tunnetta omaan elämään ja vaikuttaa hyvinvointiin positiivisesti. Tämä voi kuulostaa kliseiseltä, mutta itsetuntemus on avain oman polun löytämiseksi. 

Itsetuntemuksen kehittämisessä kannattaa ottaa muutama osa-alue tarkastelun alle: 

1. Sisäiset motivaatiot vs. ulkoiset odotukset: elänkö omia vai toisten toiveita täyttääkseni? 
2. Vahvuuksien tunnistaminen: mikä on oma supervoimani? 
3. Itsensä johtaminen: miten hyvin tunnen itselleni sopivat tavat ja toimintamallit, joiden avulla työ tuottaa hedelmää? 

Ensimmäinen ja tärkein tunnistettava asia on se, kuka omaa toimintaa ohjaa? Varsinkin uran tai opintojen alkuvaiheessa alamme toimia helposti ulkoisten odotusten mukaan, sen mukaan, mitä perhe, ystävät ja yhteiskunta meiltä odottavat. Tässä ei sinänsä ole mitään vikaa, koska jotainhan täytyy tehdä ja joskus toisten vinkeistä on hyötyä eteenpäin pääsemiseen. Tässä kuitenkin piilee vaara, että jää toteuttamaan sitä toisten mielestä itselle soveltuvaa tehtävää ja oma sisäinen motivaatio hukkuu näiden ulkoa tulevien odotusten alle. Tärkeää on pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat itseä motivoi, mikä saa innostumaan ja mikä tuntuu sisimmässä omalta. (Aiheesta lisää Tutkintopettymys-luentoni tallenteessa.) 

Toinen keskeinen asia oman itsetuntemuksen lisäämisessä on oppia tunnistamaan omat vahvuudet. Tämä vaatii yhtälailla säännöllistä pysähtymistä ja oman tekemisen analysointia ja myös palautteiden kuuntelemista. Mikä tekeminen on mieleistä? Mitä tehdessä pääsee flow-tilaan? Minkä asioiden tekemisestä jää hyvä ja energinen fiilis? Omien luontaisten vahvuuksien hyödyntäminen auttaa kyvykkyyksien kehittämisessä. Oppiminen on nopeampaa ja todennäköisesti työn tulokset ovat parempia silloin, kun omia vahvuuksia pystyy soveltamaan. Jotta näitä supervoimia pääsee hyödyntämään, täytyy ne ensin tunnistaa, joten tämä kannattaa ehdottomasti ottaa tarkastelun alle! 

Kolmantena asiana itsetuntemuksen kehittämisessä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omia arjen toimintamalleja ja työskentelytapoja. Usein haluttuun lopputulokseen työtehtävässä voi päästä monella eri tavalla; tärkeää on pysähtyä tarkastelemaan, onko opittu tapa paras itselle ja pyrkiä tunnistamaan, pääsevätkö omat vahvuudet oikeuksiin vai voisiko tehtäviä suorittaa eri tavoin. 

Keskeistä tulevaisuuden työelämätaidoissa on siis kyky yhdistellä eri osaamisalueita ennakkoluulottomasti toisiinsa, kuten tässäkin tekstissä tehtiin. Näillä eväillä on helpompi suunnistaa omalla urapolulla ja työelämässä eteenpäin, kohti mieleisiä, innostavia ja merkityksellisiä tehtäviä. 

Kirjoittaja
Taru Puukko
Yrittäjä MITEN Jaksan.Ehdin.Onnistun.™ -valmennuskonseptin taustalla.
Vahvalla työhyvinvointi-twistillä varustettu työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittäjä.
Motto: Kun kehitetään ihmisiä, tulisi huomioida prosessit. Kun kehitetään prosesseja, tulisi muistaa ihmiset.