työterveyden ja yritysten välinen yhteistyö
Syy-seuraussuhteet kirkkaiksi nuorille
Niin yrityksissä kuin työterveystaloissa on huomattu, että yhteistyö ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Molemmat osapuolet kuitenkin selvästi kaipaavat tiiviimpää ja avoimempaa yhteistyötä. Tämä edesauttaisi kaikkien menestymistä. Suurin ongelma vaikuttaa olevan molemminpuolinen tiedonpuute ja sen myötä ymmärryksen puute yleisesti toisen osapuolen toiminnasta. Olisi siis tärkeää päästä lähemmäksi toisia ja saada kunnon yhteys molempien tahojen ihmisten välille. Yrityksissä voidaan harmitella esimerkiksi sitä, miksi työterveys ei ota laajemmin selvää asioista, vaan tekee analyyseja liian kapeasti yksittäisten ihmisten puheiden perusteella. Työterveyden edustajat taas kuulisivat mielellään laajemminkin yritysasiakkaidensa arjesta ja siitä, mitä kaikkea muuta ihmisten hyvinvointia tukevaa toimintaa yrityksissä harjoitetaan kuin työterveyteen liittyvät asiat. Kun molemminpuolinen ymmärrys on heikkoa, on helppo vierittää nuoren mielen hyvinvointiongelmiin liittyviä syitä toisen osapuolen harteille.
Keinoja edistää yritysten ja työterveyden yhteistyötä:
- Matalampi kynnys kolmikantatapaamisiin ja niiden seurantaan. Yrityksissä tarvitaan lisää rohkeutta lähijohtajilta ehdottaa kolmikantatapaamisia ja työterveydessä taas rohkaisua tähän asiaan.
- Työnkuvan muokkausta tarpeen vaatiessa. Työterveys voisi auttaa ideoinnissa, kun mietitään voisiko henkistä kuormaa pienentää, jotta työkyky kuitenkin säilyisi. Joskus pelkää työajan muokkaaminen voi olla riittävä apu tilanteeseen.
- Töihin paluu sairausloman jälkeen: tämä on usein kriittinen hetki nuoren kohdalla, kun kyseessä on henkiseen puoleen liittyvä sairausloma. Työterveyden kanssa voisi olla hyödyllistä valmistautua yhdessä tähän hetkeen. Työpari voisi toimia tässä hyvin. Puhuttiin myös vertaistuesta yrityksen sisällä niin, että joku vastaavan tilanteen kokenut voisi olla alkuun auttamassa. Myös työpaikan ulkopuolinen vertaistukiryhmä voisi toimia hyvin.
- Yritysten johto on avainroolissa yhteistyön suhteen. Jos johdon prioriteeteissa henkinen hyvinvointi loistaa poissaolollaan, moni hyvä työterveyden hyvä toimenpide menee helposti hukkaan. Työterveys voisi edellyttää yritysten johtoa sitoutumaan tiettyihin asioihin mukaan vaikkapa vuosittaisissa keskusteluhetkissä. HR-osaston ei tarvitsisi olla ainoa kontaktipinta yrityksiin. Ideaalitilanteessa yrityksen strategiset tavoitteet olisivat linjassa työterveyden tavoitteiden kanssa.